Piian blogi

Uusi sukunimi, tutut mielipiteet

Keskiviikko 18.3.2020 klo 8:04 - Piia Malmberg

Iloisia uutisia!

Avioliiton myötä sukunimeni on vaihtunut. Uusi nimeni on Piia Malmberg. Mielipiteeni toki säilyvät itsenäisinä jatkossakin ;)

Tulen kevään ja kesän 2020 aikana päivittämään kotisivujani. Aion olla Vantaalla ehdolla kuntavaaleissa keväällä 2021. Toivottavasti te äänestäjät löydätte minut jatkossakin, vaikka nimi on muuttunut. Kuntavaalimottoni on "Mielipiteitä - ei mielistelyä".

Eurovaaleissa 2019 sain lopullisessa laskennassa 6116 ääntä.

Kuntavaaleissa 2017 sain Vantaalla 451 ääntä, ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon.

Ollaan yhteydessä! 

Kommentoi kirjoitusta.

Kaikesta ei päättäjä päätä - kuten Kivistön puutteiden korjaamisesta

Keskiviikko 18.12.2019 klo 19:03 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat julkaisi tänään (18.12.2019) mielipidekirjoitukseni, jossa kerron oman näkemykseni siitä, etteivät kaikki päätökset ole aina vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden käsissä, vaikka näin usein ajatellaan.

Erityisen harmissani olen siitä, että Kivistön väliaikaiset kaupungin palvelut päätettiin virkamiestyönä, eikä meidän päättäjien mielipidettä kysytty. Kivistöön tulee nyt kirjasto ja nuorisopalvelut - kiitos niistä - mutta harmillisesti, pyytämättä ja yllättäen, terveyspalvelut jäävät nyt tulematta.

Mielestäni päätöksentekoa parantaisi pormestarimalli, joka parantaisi valmistelua ja lisäisi vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksia.

---

"Kivistöläisenä kaupunginvaltuutettuna saan runsaasti palautetta kaupunkilaisilta Kivistön alueen kehittämisestä. Palautetta tulee säännöllisesti esimerkiksi pysäköinnistä, palvelujen puutteesta sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta. Suureksi osaksi olen palautteen antajien kanssa samaa mieltä, ja vien yleensä saamani palautteen eteenpäin virkamiehille. Minun täytyy kuitenkin suorasanaiseen tapaani todeta, että poliittisena päättäjänä vaikutusmahdollisuuteni näihin asioihin tuntuvat välillä olevan olemattomat.

Minä ja monet muut valtuutetut olemme puhuneet esimerkiksi kauppakeskushankkeen edistämisestä. Kuitenkin nykyinen voimassa oleva sopimus kanssa on solmittu jo vuonna 2015 – edellisen valtuustokauden aikana. Sen sopimuksen takaraja on toukokuussa 2020. Siihen asti meidän päättäjien kädet ovat sidotut. Kaupunkilaisilla ja kenties lehdistölläkin on ollut näkemys, että kaupunkisuunnittelulautakunta teki joulukuussa päätöksen jatkoajan myöntämisestä – näin ei kuitenkaan ole. Olemme saaneet asian vain tiedoksi, ja emme ole voineet asiaan tässä vaiheessa vaikuttaa. Kauppakeskushanke ei muutenkaan ole vain kaupungin käsissä - kaupunki tarjoaa sille infran, tontin, kaavan ja muut mahdollisuudet - mutta kaupat tekevät varsinaiset päätökset. Kivistössä toivotaan kovasti lisää palveluita, ja uskon edelleen vahvasti siihen, että niitä sinne saadaan, kylläkin todennäköisesti alkuperäisiä suunnitelmia pienemmässä mittakaavassa.

Kaupungissa tehtiin myös päätös siitä, että Kivistöön tuodaan väliaikaisina palveluina nuorisopalvelut ja kirjasto. Tämä päätös tehtiin niin sanotusti poliitikoiden selän takana, eli päätös tehtiin virkamiestyönä. En sinällään vastusta näiden palveluiden tuomista Kivistöön. Kivistön väestörakenne on lapsiperhepainotteinen, ja uskon kirjaston palvelevan erityisesti lapsiperheitä, mutta myös muita kivistöläisiä. Nuorisopalveluiden tarvetta Kivistössä ei erityisemmin väestörakenteen perusteella ole, sillä nuorisopalveluikäisiä nuoria siellä asuu suhteessa aika vähän. Toki se saattaa silti olla tarpeellinen palvelu. Olisin kuitenkin halunnut, että asiasta tehdään poliittinen päätös, jotta me valtuutetut olisimme saaneet kertoa mielipiteemme. Olisin itse toivonut Kivistöön kevyttä terveysasema tai ”terveyskioskia”, jossa olisi saanut tiettyjä perusterveydenhuollon palveluita arkisin tai tiettyinä arkipäivinä. Saamani palautteen perusteella tälle olisi ollut Kivistössä kysyntää, ja terveyspalvelut ovat olleet alusta asti osa Kivistön keskustan kehittämistä ja osa palveluverkkoa – siksi niiden tiputtaminen pois ilman poliittista päätöstä on väärin.

On hienoa, että Kivistöä halutaan kehittää, sillä se on kasvava kaupunginosa, jossa on kaunista arkkitehtuuria ja hyvät kulkuyhteydet. Minä ja monet muut olemme kuitenkin huolissamme myös asuntojemme arvosta, ja siksi haluaisimme kehittää myös Kivistön ongelmakohtia. Kadunvarsipysäköinnin puuttuminen on iso vitsi, ja jos saisin tahtoni läpi, parkkipaikkoja olisi enemmän. Myös kadut haluaisin rakentaa erilaisiksi, ettei nykyisiä pullonkauloja Keimolantiellä olisi. Kivistössä autoillaan paljon, ei se ole mikään autoton kaupunginosa. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole minun päätettävissäni. Haluan nostaa tämän asian esiin, jotta kaupunkilaiset eivät luule, ettemme me poliitikot tee mitään. Kyllä me teemme, kerromme mielipiteemme, otamme yhteyttä ihmisiin ja vaadimme asioita – mutta käytännössä muutoksia on nykyjärjestelmässä vaikea saada aikaan.

Tämä on yksi syy sille, miksi Vantaa ansaitsisi pormestarimallin. Kuntalaiselle pormestarimalli voi äkkiseltään kuulostaa pröystäilevältä, mutta käytännössä se on kaikkea muuta ja lisäisi kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä Vantaalla ylintä valtaa teoriassa käyttävät luottamushenkilöt tekevät tärkeää päätöstyötään oman työnsä ohella. Pormestarit työskentelisivät päätoimisina työssään, jolloin heidän on mahdollista perehtyä asioihin paremmin ja myös aikaisemmassa vaiheessa. Silti edelleen olisi olemassa myös ammattijohtajia. Pormestarimalli parantaisi siis päätöksenteon laatua ja toisi sen lähemmäs demokraattisesti valittuja päättäjiä. Valta ei olisi virkamiehillä tai johtajilla, jotka tekevät päätöksiä omin päin tai päättävät jättää kuuntelematta poliitikkojen ja kansalaisten toiveita. Ja en halua syyllistää kaikkia virkamiehiä, meillä on erinomaisia ja osaavia työntekijöitä, mutta ilman pormestarimallia demokratia ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla."

Piia Kurki
kaupunginvaltuutettu (kok.)
kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj
Vantaa

Kommentoi kirjoitusta.

6126 ääntä eurovaaleissa - iso kiitos luottamuksesta!

Maanantai 27.5.2019 klo 12:35 - Piia Kurki

61103194_10156817841489331_8596246613377155072_o.jpg











Olin Kokoomuksen ehdokkaana eurovaaleissa ja sain vaaleissa 6126 ääntä.

Olen valtavan kiitollinen ja onnellinen tästä huikeasta tuloksesta! Oma tavoitteeni oli 5000 ääntä, ja se ylittyi kirkkaasti. Eurovaaleissa valituksi tuleminen suurelle yleisölle tuntemattomana ensikertalaisena on äärimmäisen vaikeaa, mutta tämä hyvä äänimäärä antoi kuitenkin paljon uskoa tuleviin koitoksiin. Kampanjabudjettini oli verrattain pieni, ja saatujen äänien hinta ei siis noussut kovin korkeaksi - se on aina hyvä merkki.

Haluan kiittää kaikkia tuesta, avusta, kannustuksesta ja ennen kaikkea luottamuksesta vaaliuurnilla! Ja tietysti onnittelen Kokoomusta loistavasta vaalivoitosta, kanssaehdokkaita hyvistä tuloksista ja valittuja meppejä jatkokaudesta :)

Piia

Kommentoi kirjoitusta.

Ilmastonmuutos ratkaistaan teknologialla, ei rajoituksilla

Perjantai 17.5.2019 klo 16:13 - Piia Kurki

alexandre-debieve-561298-unsplash.jpg









Suomessa ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on vuonna 2018 tehnyt raportin ”Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta”. Kyselyn mukaan suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ilmastonmuutos, josta on huolissaan yhdeksän kymmenestä suomalaisista. Lähes yhtä paljon huolta aiheutti kansainvälinen terrorismi ja pakolaistilanne, mutta puhutaan nyt tästä ilmastonmuutoksesta.

Näin vaalien alla ilmastonmuutos on ollut paljon esillä sekä mediassa, ehdokkaiden puheissa, että vaalikoneissa. Oli sitten asiasta mitä mieltä tahansa, todennäköisesti kaikki voivat myöntää, ettei huoli ilmastonmuutoksesta ole täysin tuulesta temmattu. Mielipiteet keinoista ilmastomuutoksen ratkaisemiseksi kuitenkin vaihtelevat paljon.

Vaalipaneeleista ja -keskusteluista olen huomannut, että vasemmistopuolueet haluavat kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ovat osin epärealistisia ja niiden vaikutuskykykin on kyseenalainen. Esimerkiksi uusien polttomoottoriautojen kieltäminen ja vaihtaminen sähköautoihin ei ilmeisesti vaikuttaisi juurikaan päästöihin. Euroopan autoteollisuuden etujärjestön toimitusjohtaja Roberto Vavassorin mukaan kaikkien Euroopan autojen muuttaminen sähköautoiksi (sähkön fossiilisilla polttoaineilla tuottaminen huomioiden) päästöt laskisivat vain 0,4 prosenttia.

Sähköautojen akkuihin tarvitaan runsaasti malmia (esimerkiksi nikkeliä, litiumia ja kobolttia), ja niiden louhinta ja kuljetus tuottaa päästöjä. Myös malmin jatkojalostus tuottaa päästöjä. Bloombergin artikkelin mukaan sähköautolla menee noin 10 vuotta päästä edes samalle tasolle polttomoottoriauton päästöjen kanssa. Sähköauton valmistus tuottaa noin 74 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä tavanomaiseen autoon verrattuna. Lisäksi sähköautoilla on lyhyet toimintamatkat, ja toimintamatkan pidentämiseen vaadittava akkutehon kasvattaminen aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. Matalapäästöiset dieselautot toimivat siis vielä toistaiseksi ympäristöystävällisempinä kuin sähköautot.

Mitä muuta voisimme päästöjen suhteen tehdä kieltojen ja rajoitusten sijaan? Voimme esimerkiksi lisätä ydinvoimaa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat matalia. Vuonna 2018 ydinvoima tuotti noin 32 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Kotimaisen energian osuus energiantuotannosta oli noin puolet. Lisäämällä ydinvoiman käyttöä Suomessa lisäisimme vähäpäästöisen/päästöttömän energian tuotantoa ja lisäksi parantaisimme Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa.

Suomen päästöt ovat kuitenkin maailman mittapuulla vielä pieniä: Suomen osuus maailman päästöistä on noin promillen luokkaa. Silti olemme onnistuneet vähentämään päästöjämme. Mistä tämä kertoo? Se kertoo suomalaisesta osaamisesta ja huipputeknologiasta.

Teknologiaviennin tulisikin olla seuraava Suomen Nokia. Puhumme täysin turhaan hiilineutraaleista suomalaisista kaupungeista tai autottomasta pääkaupunkiseudusta, kun oikeasti meidän pitäisi puhua siitä, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja edistää vientiämme myös ympäristöystävällisissä ratkaisuissa. Esimerkiksi otan ABB:n, jonka kehittämä suomalainen Azipod-ruoripotkurijärjestelmä säästää laivojen polttoainekustannuksia jopa 5-25 prosenttia. Käytännössä siis siksi, että ohjausjärjestelmä on mahdollisimman toimiva ja tehokas. Aikaa, rahaa ja ilmastoa säästyy.

Suomalaisella teknologialla voidaan saada aikaan merkittäviä globaaleja päästövähennyksiä siellä, missä iso osa päästöistäkin syntyy – Suomen rajojen ulkopuolella. Puhumme ilmastokeskustelussa aivan liian vähän teknologian tuomista mahdollisuuksista. 

Luottaisin siis päästöjen vähentämisessä markkinalähtöiseen toimintaan ja teknologian kehitykseen. Ympäristötietoisuuden kasvaessa esimerkiksi autonvalmistajilla on paine kehittää uusia, ympäristöystävällisiä autoilun muotoja. Sähköautokaan ei ole syntynyt kieltojen seurauksena – autoteollisuus on kehittänyt sähköautoja jatkuvasti, markkinat ovat ohjanneet toimintaa ja sähköautojen suosio on kasvanut. Tähän voisi asettaa vertauksen: eihän tietosanakirjojakaan aikanaan kielletty internetin käytön laajentamiseksi.

2 kommenttia . Avainsanat: eurovaalit, vaalit, kokoomus, ilmastonmuutos, teknologia

Älä sekaannu kaikkeen, EU!

Keskiviikko 24.4.2019 klo 17:39 - Piia Kurki

flag-2608475_1280.jpg










Euroopan unionin tulisi keskittyä isoihin asioihin ja linjauksiin, vähentää sääntelyä ja byrokratiaa ja jättää pienissä asioissa enemmän päätäntävaltaa jäsenvaltioille. EU:n tulisi toimia mahdollistajana, ei kieltäjänä.


”EU-maissa tulisi ottaa käyttöön minimipalkka.”
”EU:n pitäisi kieltää uusien bensa- tai dieselautojen myynti vuoteen 2030 mennessä.”
”EU tarvitsee oman armeijan.”
”EU:n pitäisi kiristää päästövähennystavoitteitaan, vaikka muut eivät sitä tee.”
”EU:lla tulisi olla oikeus kerätä veroja suoraan jäsenmaiden kansalaisilta.”
”EU:n pitäisi kieltää geenimanipuloitujen elintarvikkeiden käyttö.”
”EU:ssa tulisi ottaa käyttöön lentovero.”
”EU:ssa tulee luopua lihakarjan kasvattamisesta.”
”EU:n tulee asettaa metsien hakkuurajoitteet.”

Eurovaalien vaaliväittämiä lukiessa ja sosiaalisen median keskusteluja seuratessa pakostakin kertyvät hikikarpalot otsalle. Sääntöjä, säädöksiä, kieltoja, veroja. Elinkeinojen tuhoamista

EU:n yksi tärkeimpiä tavoitteita oli alun perin muodostaa Eurooppaan valtioiden välinen liitto, joka estäisi sotien syttymisen maiden välille. Se on siis yhdeltä alkuperäiseltä tarkoitukseltaan rauhan liitto. Sittemmin Euroopan unioni on toki saanut aikaan paljon hyvää, esimerkiksi vapaakauppaan ja tullien sekä monopolien purkamiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen liittyen.

Mutta kun tarkastellaan nykyhetkeä, niin unionin alkuperäisistä tavoitteista on siirrytty aika kauas, ja nyt EU vaikuttaa enemmänkin olevan uhka vapaudelle ja kansalliselle päätäntävallalle. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan siitä, pitäisikö Euroopan unionin pakottaa jäsenvaltiot laillistamaan abortit tai homoliitot. Tai kuuluuko EU päättää siitä, kuinka paljon maahanmuuttajia kukin jäsenvaltio ottaa?

En missään nimessä vastusta naisen oikeutta päättää omasta kehostaan, eli en missään nimessä vastusta aborttia, enkä myöskään homoliittoja. Mutta kuuluvatko nämä asiat ollenkaan Euroopan unionin tasoisiksi päätöksiksi? Minusta eivät. Kukin jäsenvaltion tulee itse päättää näistä asioista, vaikka toki toivon, että esimerkiksi abortit sallittaisiin kaikkialla maailmassa. EU:n päätös se ei kuitenkaan ole. Voisi muuten joskus käydä niinkin, että EU-tasolla aborttien kieltäminen lopettaisi abortit myös Suomessa.

Metsien hakkaamisen suhteen jotkut haluavat luoda EU-tasolle yhteisiä hakkuurajoituksia, perusteena ilmastonmuutoksen torjuminen. Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, ettei meidän tule rajoittaa hakkuita, vaan kannustaa hyvään ja kestävään metsänhoitoon. Myös metsiin liittyvä päätöksenteko pitäisi ehdottomasti pitää jatkossakin kansallisissa käsissä. Oikeus yksityiseen omistukseen tulee on koskematon.

Tässä yhteydessä otan esiin myös asedirektiivit, joiden kiristäminen on ehkä kaunis ajatus rikollisuuden ja terrorismin vähentämiseksi, mutta jotka käytännössä vain haittaavat harrastus-, metsästys- ja reserviläistoimintaa. Suurin osa rikoksista ei tapahdu luvanvaraisilla aseilla, joten byrokratia heikentää vain tavallisten kansalaisten elämää.

Kieltäminen, verottaminen ja muut rajoitukset ainoastaan haittaavat Euroopan (ja Suomen!) kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja heikentävät yritystemme toimintaedellytyksiä. Emme varmaan halua tuotannon siirtyvän Euroopasta (ja Suomesta) halvemman tuotannon maihin, joissa teollisuus toimii huomattavasti vastuuttomammin. Sinne menisi sekä ilmaston eteen tehty työ, että työpaikat. Lentoverotus taas iskisi jo Euroopan sisäiseen markkinaan, saati sitten kansainväliseen matkustamiseen ja turismiin, joita päinvastoin pitäisi saada lisättyä.

EU:n pitäisi välttää kieltoja, rajoitteita ja säädöksiä. Pitäisi nimenomaan keskittyä säädösten ja byrokratian purkamiseen, kaupankäynnin helpottamiseen ja markkinalähtöiseen toimintaan. Maataloutta tuetaan nyt voimakkaasti ja nykyhetkellä on pakko tukea jatkossakin, mikäli haluamme sitä Suomessa säilyttää, mutta tukia parempi keino olisi purkaa sääntelyä, helpottaa verotusta ja parantaa maatalouden markkinalähtöistä kannattavuutta. Työmarkkina- ja palkka-asioiden taas pitäisi olla kaukana EU:sta.

EU:n pitäisi mahdollistaa, tukea ja auttaa uusien innovaatioiden kehittämisessä ja uusien teknologioiden käyttöönotossa. Ilmastonmuutoksen torjunnassakin lähtökohtana pitäisi olla teknologian kehittyminen ja se, että markkinat ohjaavat pikkuhiljaa kysyntää ja tarjontaa oikeaan suuntaan.

EU:ssa pitäisi siirtyä vahvemmin ajatuksesta ”aktiivinen kansalainen” ajatukseen ”vapaa kansalainen ja vapaa valtio”. Näin hyötyisimme parhaiten EU:n tuomista markkinalähtöisistä eduista ja sisämarkkinoista, mutta emme ajautuisi enempää umpikujaan turhien säädösten kanssa ja heikentäisi kilpailukykyämme rajoittamalla markkinoidemme toimintaa.

Piia Kurki
eurovaaliehdokas (kok.)

2 kommenttia . Avainsanat: eurovaalit, vaalit, kokoomus, byrokratia

Suomi tarvitsee realistisempaa maahanmuuttokeskustelua

Torstai 4.4.2019 klo 22:18 - Piia Kurki

kyle-glenn-598701-unsplash.jpg










Suomessa tuntuu maahanmuuttokeskustelussa olevan kaksi ääripäätä: ne, jotka vihaavat maahanmuuttoa sekä ne, jotka puolustavat sitä. Nämä kaksi ääripäätä myös hallitsevat keskustelua, ja aiheuttavat osaltaan sen, ettei maahanmuutosta uskalleta puhua asiallisesti, avoimesti ja realistisesti. Kuitenkin on todettu, että esimerkiksi vaaleissa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat äänestäjille yksi tärkeimmistä teemoista.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Härmä sulaa -analyysin mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että nykyisen suuruinen maahanmuutto on liikaa ja että rikollisuus ja levottomuudet ovat lisääntyneet maahanmuuton myötä. Maahanmuutosta tulisi myös enemmistön mielestä puhua suoremmin ja siihen liittyviä ongelmia tulisi tuoda avoimemmin esiin. Toisaalta taas 58 prosenttia kokee, että ulkomaalaiset ovat yleisesti ottaen kunnollisia ja sympaattisia ihmisiä.

Maahanmuutossa tulisikin erottaa toisistaan kaksi asiaa: turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto. EVA:n analyysinkin mukaan 86 % suomalaisista erottaisi nämä asiat toisistaan (oletan, että myös kiintiöpakolaiset erotetaan mielikuvissa työperäisestä maahanmuutosta). Enemmistö suomalaisista avaisi ovet työperäiselle maahanmuutolle vain, jos se on tarkoin kohdennettua. Itse suhtaudun suopeasti aitoon työperäiseen maahanmuuttoon, mikäli työhön tuleva maahanmuuttaja on halukas omaksumaan länsimaisen kulttuurin tavat. Työ on myös paras keino integroitua yhteiskuntaan – mikäli tulija ylipäätään on halukas integroitumaan. Integroitumishalukkuuden pitäisi olla tärkein asia arvioitaessa mahdollisuutta tulla Suomeen – ja tällä tarkoitetaan myös halukkuutta elää länsimaisen yhteiskunnan ehdoin.

Kerroin eräässä kahdenkeskisessä keskustelussa olevani kriittinen maahanmuuttoa kohtaan. Vastapuoli – maahanmuuton vankka kannattaja – sanoi heti, että olen siis rasisti. Ihmettelin tätä. Rasistiksi leimautumisen pelko on esteenä sille, että fiksut ja koulutetut ihmiset eivät uskalla puhua ääneen maahanmuuton haittapuolista. EVA:n mukaan 57 prosenttia suomalaisista ajattelee, että varauksellinen suhtautuminen ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia.

Näiden faktojen valossa on selvää, että isoa osaa suomalaisista huolettaa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea väkivallalla tai muukalaisvihalla. Se ratkeaa avoimella keskustelulla, ongelmien esiin ottamisella ja johdonmukaisilla ratkaisuilla.

EVA:n analyysin mukaan 62 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Suomen ja EU:n pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset eivät myöskään itse ole valmiita tai halukkaita maahanmuuttoon. Näiden kulttuuriin liittyvien erojen ja asenteiden muuttaminen massoissa on erittäin hidasta, eikä runsas maahanmuutto anna sille mahdollisuutta. Sekin on uhka sisäiselle turvallisuudelle, mikäli suomalaisten turvallisuudentunne on heikko – se aiheuttaa vastakkainasettelua ja osaltaan hankaloittaa kotiutumista ja voi siksi aiheuttaa radikalisoitumista.

Kulttuuri- ja asenne-erot eivät muutu sillä, että ulkomaalainen muuttaa Suomeen. Ilman tarvehierarkiaa ja valikoivuutta maahanmuutossa Suomeen voidaan luoda merkittäviä turvallisuusuhkia. Kyse ei siis ole pelkästään mielipide- tai arvokysymyksestä, vaan sisäisen turvallisuuden uhasta. Emme varmaankaan halua terrorismin lisääntyvän Suomessa.

Maahanmuuttoon liittyvät haasteet ja maahanmuuton aiheuttamat reaktiot suomalaisissa eivät parane hyssyttelemällä ja itsestään. Hyssyttely antaa vain keskustelussa jalansijaa liiankin kansallismielisille henkilöille, ja heidän tapansa ratkaista ongelmia ei välttämättä ole kokonaisuutena arvioiden paras mahdollinen. Jos maahanmuuton halutaan onnistuvan, se tulee tehdä hallitusti ja kulttuureiden yhteensovittamiseen panostaen. Tämä ei tällä hetkellä ole resurssien puolesta mitenkään mahdollista nykyisillä maahanmuuttomäärillä. Hyvinvointivaltiomme ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, eikä turvapaikanhakijoista ole myöskään tällä hetkellä ratkaisemaan kestävyysvajettamme.

Turvapaikkajärjestelmä ei ole toimiva, mikäli sen avulla voidaan saada mahdollisuus pysyvään laittomaan oleskeluun Euroopassa tai Suomessa. Meidän pitäisi perustaa turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Näissä keskuksissa käsiteltäisiin turvapaikkahakemukset EU:n yhteisen turvapaikkamenettelyn mukaisesti. Yksi tapa olisi käyttää Kanadan tavoin pisteytysjärjestelmää. Hakuajan hakijat pysyisivät ulkorajakeskuksissa. Näin turvapaikkajärjestelmää ei voitaisi väärinkäyttää halutumpien EU-maiden näkökulmasta. Tämän lisäksi Euroopassa tarvitaan tiukkaa ulkorajojen valvontaa ja tehokasta palautusjärjestelmää.

Maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena tulisi olla enemmän puheissa järkevien ratkaisujen muodossa, ilman rasismin leimaa. Tarvitsemme faktoihin perustuvia, jämäkkiä päätöksiä. Se on Suomen edun mukaista.

1 kommentti . Avainsanat: maahanmuutto, eurovaalit, vaalit, kokoomus

Kaivosteollisuus - iso paha susi vai Suomelle tärkeä asia?

Torstai 14.3.2019 klo 20:51 - Piia Kurki

Orijarven_kaivos_6.jpg

Kaivosteollisuus on Suomelle tärkeä asia, jota demonisoidaan turhaan. Osa alan toimijoista on toki tehnyt virheitä, mutta niiden ei pitäisi leimata täysin koko kaivosteollisuutta. Suomessa ollaan kaivosteollisuudessa yksi maailman eettisimpiä maita.

Kaivosteollisuuden vaikutukset Suomessa ovat merkittäviä. Tuotantovaikutukset ilman investointeja olivat 3 070 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja kaivosteollisuus lisää Suomen bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa.

Suorasti ja epäsuorasti kaivokset tuovat Suomeen noin 13 000 henkilötyövuotta. Kaivokset luovat pääasiassa suoria työpaikkoja alueille, joissa töitä todella tarvitaan. Välilliset vaikutukset jakautuvat useille eli aloille, esimerkiksi kuljetukseen, varastointiin, tukku- ja vähittäiskauppaan, tutkimukseen ja niin edelleen. 10 kaivosteollisuuden työpaikkaa luo 15 työpaikkaa muualle talouteen.

Kaivosteollisuudessa otetaan jatkuvasti käyttöön uusia teknologioita ja tehdään jatkuvaa tutkimus- ja innovointitoimintaa. Useat kaivostoimijat ovat toiminnassaan ottaneet huomioon myös ympäristönäkökulman ja itsesääntely ja vastuullisuus on monessa paikassa erinomaisella tasolla. Tarvitsemme kaivosteollisuuteemme myös ulkomaisia investoijia, sillä harvalla suomalaisella toimijalla on mahdollisuus tehdä kaivoksiin tarvittavia investointeja. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia vastuullisesta luonnonvarapolitiikasta.

Kaivostoiminnan käynnistäminen ei ole nopea toimenpide: malmiesiintymisen löytämisestä kestää yleensä 12-15 vuotta, ennen kuin kaivos käynnistetään. Jotta kestävä ja kannattava kaivostoiminta on mahdollista, sääntelyn uudistamisen ja päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä. Lupien tulee olla yhdenmukaisia ja valvonnan tarkkaa, jotta ympäristöriskit voidaan minimoida. Valvonnan ja lupaprosessien tulee myös olla ennakoitavia, jotta epävarmuus ei vaikuta negatiivisesti investointihalukkuuteen. EU:n tasolla tulee huolehtia siitä, että kaivosteollisuudella on hyvät toimintaedellytykset, jotta varmistamme kilpailukykyisen vientiteollisuuden.

Kaivosten toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, jotta alan kasvu ja työpaikkojen luominen on mahdollista. Euroopan unionin tasolla meidän on tärkeä huolehtia siitä, että vientiteollisuutemme voi hyvin. Vientiteollisuutta kurittavaa sääntelyä ei tule lisätä. Tarvitsemme EU:n markkinoita vientimme kasvuun, sillä se tuo Suomeen hyvinvointia. Kaivosteollisuuteen liittyvissä päätöksissäkin tulee mennä Suomen etu edellä.

Piia Kurki
eurovaaliehdokas (kok.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaivosteollisuus, kaivokset, politiikka, vientiteollisuus

Metsien hakkuita ei tule rajoittaa, vaan niiden hoitamiseen tulee kannustaa

Maanantai 11.3.2019 - Piia Kurki

radek-grzybowski-67609-unsplash3.jpg

Viime aikoina on puhuttu paljon metsien hakkuiden rajoittamisesta, ja mielestäni keskustelun sävy on vaarallinen. Metsät ovat Suomen voimavara ja hakkuita tarvitaan.

Metsät ovat Suomessa pääasiassa yksityisessä omistuksessa ja suurin osa teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta tulee yksityisiltä omistajilta. Metsänomistajan päätäntävallasta omaan omaisuuteensa tulee huolehtia jatkossakin. Metsien hakkuiden rajoittaminen ei missään tapauksessa ole järkevää, eikä ole edes perustuslain hengen mukaista haastaa yksityisen omaisuuden suojaa.

Metsät toimivat hiilinieluna, eli ne tuottavat happea, ja niihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia, kuin mitä vapautuu ilmakehään. Metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä vapautuu metsien käytön ja poistuman vuoksi. Metsät säilyvät edelleen merkittävänä hiilinieluna, vaikka hakkuut jopa kasvaisivat nykyisestä.

EU:n metsästrategia lähtee siitä, että jäsenmailla on päätäntävalta metsiin liittyvissä asioissa. Strategia on elinkeinomyönteinen ja nostaa esiin sekä metsien talouskäytön merkityksen että puupohjaisen biotalouden kasvun edellytykset. Metsästrategian mukaan on tärkeää nostaa puun kestävää käyttöä.

Metsillä ja niiden tuomilla työpaikoilla ja elinkeinoilla on Suomelle valtava merkitys. Hakkuiden rajoittamisen sijaan pitäisi puhua metsän hyvästä hoidosta ja siihen kannustamisesta, sillä se on kestävää kehitystä. Metsien hoidossa tärkeää on taimikonhoidosta huolehtiminen, jolla tehdään tilaa kasvamaan jätettäville puille, ja tilannetta parannetaan edelleen oikea-aikaisilla harvennushakkuilla.

Suurin osa metsien omistajista on eläkeläisiä. Pikkuhiljaa metsäpalstat pirstaloituvat entisestään ja metsien omistaminen siirtyy perillisille, jotka usein asuvat kaupungeissa, eivätkä välttämättä ymmärrä tarpeeksi metsien hoidosta. Siihen vaikuttaa paljon myös tämä julkinen keskustelu, joka saa aikaan sen, että metsien uusiutumiselle tärkeät toimet ja hakkuut saavat täysin negatiivisen maineen. Se on riski metsiemme hyvälle hoidolle, jota tällä hetkellä ihaillaan ulkomailla.

Biotaloutemme perustuu puun käytön lisäämiseen, ja meidän ei kannata rajoittaa biotalouden kasvua ja kehitystä. Metsäteollisuus on yksi Suomen kansantalouden veturi, ja metsäsektorin rajoittaminen heikentäisi Suomen kansantaloutta. Jo nykyinen keskustelu on vaaraksi teollisuuden investoinneille ja toiminnalle. On tärkeää, että myös Euroopan Unionissa metsäasioissa mennään Suomen etu edellä.

Piia Kurki
Eurovaaliehdokas (kok.)

5 kommenttia . Avainsanat: metsät, hakkuut, politiikka, metsänhoito

Miksi lähdin mukaan eurovaaleihin?

Torstai 14.2.2019 - Piia Kurki

piiakurki_001_pieni_b.jpg

Miksi hoitajataustainen intohimoisesti liiketoimintaan ja henkilöstöjohtamiseen suhtautuva vantaalainen lähtisi ehdolle eurovaaleihin? Mitä sellainen tietää Euroopan unionista tai päätöksenteosta parlamentissa? Meillähän on paljon EU:n huippuasiantuntijoita, jotka tietävät kaiken kaikesta unioniin liittyvästä!

Näitä kysymyksiä ja ajatuksia olen huolellisesti pyörittänyt omassa mielessäni, kun mahdollisuutta eurovaaliehdokkuuteen tarjottiin.

Sitten koin valaistumisen. Eihän minun tarvitse vielä tietää sitä, mitä komission tai parlamentin seinien sisäpuolella tapahtuu. Ei minun tarvitse tietää, kuka tuntee kenet ja kuka on kenenkin kaveri. Ei moni suomalainenkaan tiedä kaikkea EU:sta tai sen päätöksenteosta – eikä eduskunnasta tai kunnanvaltuustosta. Sitä varten sinne valitaan edustajat, jotka edustavat omia ajatuksia, arvoja ja toimintatapoja. Tekemisen oppii sitten, kun pääsee perille.

Europarlamentaarikon rooli on Euroopan unionin yhteisessä päätöksenteossa pitää myös oman jäsenmaansa puolia ja ajaa sen etuja. Minun tarvitsee siis oikeastaan tietää kaikkein oleellisin asia: millainen on Suomi. Ja Suomesta minä tiedän paljonkin.

Olen asunut Lapin läänissä, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Olen opiskellut sekä lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Olen tehnyt työtä hoitajana mielenterveystyössä, vanhustyössä, lasten parissa ja niin edelleen. Viimeiset vuodet olen tehnyt töitä esimiehenä ja johtamisen parissa. Perheeni ja läheiseni tekevät työtä mm. metsä- ja kaivosteollisuuden parissa, sekä kaupan alalla että kuljetusalalla. Näihin kokemuksiini kiteytyy jo paljon suomalaisesta elämänmenosta ja siitä, mikä meille suomalaisille ja menestyksellemme on tärkeää.

Meille on tärkeää hyvinvointi, joka rakentuu monista eri asioista. EU:n tasolla se rakentuu yhteisistä terveyspoliittisista linjauksista ja terveysstrategioista, joiden tavoitteena on edistää terveyttä koko Euroopan tasolla. Hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti myös työllisyys ja kasvu. Näihin voimme EU:ssa vaikuttaa paljonkin mm. finanssi- ja talouspolitiikan keinoin. Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvystä tulee pitää huolta!

Hyvinvointiimme vaikuttaa paljon myös turvallisuus ja erityisesti kokemamme turvallisuus. Tähän turvallisuudentunteeseen on viime aikoina vaikuttanut paljon maahanmuuton negatiiviset lieveilmiöt sekä maailmalla – ja valitettavasti myös Suomessa - alati lisääntyvä terrorismi. EU:n tulee mielestäni taistella terrorismia vastaan kaikin mahdollisin keinoin ja pitää huolta jäsenmaidensa turvallisuudesta. Tähän liittyy myös aiempaa tiukempi linja erityisesti laittoman maahanmuuton suhteen.

Kaikki nämä pohdinnat läpi käytyäni ymmärsin, että olisin itseasiassa erittäin hyvä edustaja Suomelle Eurooppaan. Olen rehellinen, päätöksentekokykyinen ja suoraselkäinen, mutta myös tehokas, innostava ja helposti uudet asiat omaksuva. Päätöksenteossa haluan tehdä objektiivisia ja faktoihin perustuvia päätöksiä, ja uskallan myös sanoa ääneen, jos en tiedä kaikkea, mitä kyseisen asian päättämiseksi tarvitsisi tietää. Se on poliitikolle tärkeä ominaisuus!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eurovaalit, kokoomus

Liikennettä ei pidä kehittää yksityisautoilun kustannuksella

Maanantai 28.1.2019 - Piia Kurki

nabeel-syed-2856-unsplash.jpg

Vantaan kaupunginvaltuustossa käytiin 28.1.2019 keskustelua Helsingin seudun yhteisistä MAL-sopimuksista, joissa sovitaan yhteisistä maankäytön, asumisen ja liikenteen linjauksista.

Vaikka mielestäni on hyvä asia, että julkisen liikenteen saatavuutta parannetaan, niin mielestäni on unohdettu, että useat ihmiset edelleen tarvitsevat päivittäisessä liikkumisessaan autoja. Pk-seudulla mm. parkkipaikkoja ja ajokaistoja on kokoajan vähennetty, eli pyritään pakottamaan ihmiset käyttämään julkista liikennettä. Pidin valtuustossa parikin mausteista puheenvuoroa asiaan liittyen, liitän niistä osan tähän:

"Autoilua pidetään usein luksustuotteena. Luksustuotteena, joka vain saastuttaa turhaan ja jota käytetään vain, koska ihmiset ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia.

Autoilun niin sanottuun luksukseen liittyy autojen korkeat hankintahinnat, jotka johtuvat Suomessa pitkälti verotuksesta. Lisäksi on korkeat vakuutusmaksut, korkeat polttoaineen hinnat sekä korkeat käyttövoimaverot. Pääkaupunkiseudulla kaksi tuntia päivässä kiristelet hermoja ruuhkissa, vaikka matkaa kertyy vain joitakin kymmeniä kilometrejä. Aamuisin raaputtelet jäätyneitä auton ikkunoita, koska talleja tai halleja ei ole - ei ainakaan tulevaisuudessa, kun kohta ei rakenneta enää edes parkkipaikkoja. Lumikaaoksessa et pääse eteen etkä taakse, ja vaikka pääsisitkin, niin parkkipaikkaa et löydä. Et lumen kanssa etkä ilman. Ja vaikka löytäisitkin, niin se maksaa hunajaa.

Nämä ja monet muut seikat saavat minutkin auton omistajana päivittäin miettimään, että tässä auton omistamisessa ei ole kyllä mitään järkeä. Mutta niin vain se auto on pakko olla, koska sitä kuitenkin tarvitsee, kun liikkuu useamman eri kaupungin välillä useita kertoja päivässä. Niin ja myös siksi, ettei Kivistössä ole lähikauppaa kummempaa. Aina, kun mahdollista on, käytän julkisia kulkuvälineitä, koska autolla liikkuminen on niin hankalaa täällä pk-seudulla. Ja se taas tekee auton omistamisesta vielä typerämpää, koska joutuu autoilun kustannusten päälle maksamaan vielä julkisten lippujen hinnat.

Kyllä minulla autoilevana kansalaisena tulee mieleen, ettei näitä uudistuksia tehdä ainakaan autoa tarvitsevien ihmisten etu edellä, tai edes samanveroisena. Näitä tunnutaan tekevän sellaisten kuntalaisten etu edellä, jotka tulevat toimeen ilman autoa ja jotka voivat käyttää pelkkiä julkisia. Kuitenkin meitä, autoa tarvitsevia, on paljon. Erityisesti keskusta-alueiden ulkopuolella. Monet perheet tarvitsevat autoa ja monissa työtehtävissä tarvitaan autoa, esimerkiksi myyntityössä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vanhusten ja vammaisten liikkuminen edellyttää autojen ja taksien käyttöä.

Ymmärrän sen, miksi julkista liikennettä halutaan kehittää. Halutaan vähemmän päästöjä ja ajatellaan, että mitä useampi käyttää julkisia, niin sitä vähemmän autoja on.

Toivoisin, että panostettaisiin ruuhkien vähentämiseen ja autolla liikkumisen helpottamiseen vahvasti myös muilla keinoilla, kuin vain julkisen liikenteen panostuksin ja ei tehtäisi tilannetta autoilun kannalta kokoajan vain pahemmaksi.

- -


Haluan korostaa, etten suinkaan protestoi julkisen liikenteen kehittämistä, mutta haluan tuoda esiin myös näkökulman siitä, että autoilu on monelle välttämätön kulkuväline.


Ja kyse ei ole pienestä nyanssista, koska pk-seudullakin on noin 500 autoa tuhatta asukasta kohden. Olen myös halukas vähentämään päästöjä, mutta en pelkästään autoilun kustannuksella."


Onko sinulla mielipidettä autoilun kehittämisestä? Oletko samaa vai eri mieltä?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yksityisautoilu, kaupunkisuunnittelu, valtuusto, vantaa

Soten uudistaminen vaatii paljon myös johtamiselta

Tiistai 27.3.2018 klo 10:29 - Piia Kurki

zhen-hu-340739-unsplash.jpg

Kirjoitin Tampereen Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan johtamisen blogiin kirjoituksen sote-uudistuksen muutosjohtamisesta:

Suomessa on jo pitkään puhuttu tulevasta maakunta- ja sote-uudistuksesta. Monissa maakunnissa on jo pitkään tehty erilaista valmistautumista tulevaan uudistukseen. Rakenteita on muutettu ja suunnittelun tueksi on perustettu useita erilaisia asiantuntevia työryhmiä. Maakunnat ovat eri vaiheissa muutoksen eteenpäin viemisessä, mutta yhtä kaikki muutokseen valmistaudutaan parhaillaan ympäri Suomea.

Välillä kuitenkin keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että kaikki odottavat, että kun uudistus tehdään, kaikki on valmiina ja sitten asiat vain muuttuvat paremmiksi. Kyse on kuitenkin isosta muutoksesta ja muutoksen johtamisesta. Sote-uudistus itsessään muuttaa ”vain hallintorakennetta”, ei se kerro sitä, miten asiat oikeasti käytännön tasolla tulevaisuudessa tehdään. Uudistuksen onnistuminen on kiinni meistä jokaisesta: asiakkaista, työntekijöistä ja tottakai myös esimiehistä ja johtajista. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä uudistuksen jälkeen: järjestelmä tarvitsee muokkausta ja järjestelyä, kuten mikä tahansa muukin järjestelmä.

Yksi tärkeimmistä asioista muutoksen onnistumisessa ovat työntekijöiden asenteet. Sote-alalla – kuten muuallakin työelämässä – on paljon muutoksia ja joskus tuntuukin sote-alan työntekijöiden olevan eräänlaisessa ”muutosähkyssä”. Ei haluttaisi enää muutoksia, haluttaisiin vain keskittyä työntekoon ja asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Se on kunnioitettava tavoite, mutta työn luonne on muuttunut sellaiseksi, että lähes jokainen työntekijä tekee perustyönsä lisäksi muuta työtä, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää yksikön tai organisaation toimintaa. Tämä pitää ymmärtää ja sietää. Muutos vaatii onnistuakseen myös sopivan määrän vastarintaa, mutta oma muutosvastarintansa kannattaa pyrkiä tunnistamaan ja opetella pääsemään siitä yli.

Esimiesten rooli muutoksen tukemisessa on merkittävä. Esimiehen tulee pystyä keskustelemaan muutoksesta työntekijöiden kanssa. Yhdessä työyhteisön tulee pystyä pilkkomaan muutoksen tarve koskemaan oman ryhmän tai yksikön toimintaa ja löytää sitä kautta tarve muutokselle. Kun ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden, muutoksen eteenpäin vieminen tuntuu helpommalta. Esimiehen tulee pystyä valmentamaan työntekijöitä siten, että hän löytää jokaisesta heidän sisäisen motivaationsa ja halunsa kehittää ja tehdä asiat paremmin. Näitä taitoja tarvitaan myös sote-uudistuksen muutoksen johtamisessa.

Toivoisin, että sote-alalla esimiehiä valmennettaisiin paremmin muutosjohtamiseen. Se on yksi esimiehen tärkeimmistä taidoista alalla erityisesti tässä hetkessä. Muutokseen liittyy monenlaisia pelkoja ja kysymyksiä, jotka aiheuttavat epävarmuutta. Tätä epävarmuutta esimiehen täytyisi pystyä käsittelemään siten, että työyhteisö pysyisi toimintakykyisenä ja pystyisi katsomaan yhdessä linjassa eteenpäin – muutokselle avoimena ja vastaanottavaisena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, muutosjohtaminen

Lapsiperheet ansaitsevat lisää tukea

Lauantai 3.2.2018 - Piia Kurki

jenn-evelyn-ann-112980-unsplash.jpg

Viikonvaihteen Vantaan Sanomat julkaisi 3.2.2018 mielipidekirjoituksemme lapsiperheiden tukitarpeesta:

Lapsiperheet ansaitsevat lisää tukea

Talouden positiivisesta käänteestä ja työttömyyden laskusta huolimatta vantaalaisista perheistä kantautuu ikäviä uutisia. Lastensuojelun tarve ja kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet sekä toimeentulotukea saavien määrä kasvaa. Perheiden vaikeudet heijastuvat lapsiin, joiden oireilu kuormittaa myös päiväkotien ja koulujen henkilöstöä. Perheiden ongelmiin ei kyetä tarttumaan riittävän ajoissa, tai saatu apu ei riitä.

Tilanteen korjaamiseksi on tehty paljon, mutta monet toimenpiteet ovat painottuneet tulipalojen sammuttamiseen, eivätkä niiden ehkäisyyn. Sammutuskalustoa lisäämällä ei vähennetä paloja. Vaikuttavampaa olisi panostaa enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Ennaltaehkäisystä ei puhuta tarpeeksi, vaikka sillä välillä kyllä perustellaan asioita, kuten esimerkiksi kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palautusta. Tutkimusten valossa kokopäiväisyys ei kuitenkaan yleensä tuota lisähyötyä lapselle, vaan keskeisintä olisi panostaa varhaiskasvatuksen laatuun, esimerkiksi erityistyöntekijöiden resursseihin, ja korkeaan osallistumisasteeseen. Kokoomus ajaakin maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta yli kolmevuotiaille.

Vantaalla pitäisi kiihkottomasti tunnistaa ne toimenpiteet, jotka olisivat perheiden hyvinvoinnin kannalta vaikuttavimpia ja kohdistuisivat tehokkaasti haavoittuvaisessa asemassa oleviin lapsiin. Näihin palveluihin on resursoitava.

Uskomme, että tilanne helpottuisi, mikäli panostettaisiin pitkäjänteisesti enemmän esimerkiksi koulujen erityistyöntekijöihin, neuvoloiden vanhempainvalmennuksiin sekä kotipalveluun ja perhetyöntekijöihin. Näin tarjottaisiin lisää mahdollisuuksia varhaiseen ja matalan kynnyksen tukeen päiväkoti- ja kouluikäisten perheille.

Hyvinvoinnin lisäksi esimerkiksi neuvolan perhetyöntekijöiden palkkaaminen voi tuoda jopa viisinkertaiset säästöt jo parissa vuodessa. Yksikään budjettikirjan euro ei ole niin pyhä, etteikö sen uudelleenkohdentamista lasten ja nuorten palveluihin voitaisi edes harkita.

Viime kädessä kysymys on valinnoista.

Sami Kanerva
Vantaan Opetuslautakunnan puheenjohtaja
Kokoomus

Piia Kurki
Vantaan Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja
Kokoomus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lapset, nuoret, lapsiperheet, lastensuojelu, vantaa

Tikkurilan hyvinvointikeskuksen tarveselvitys kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin

Sunnuntai 21.1.2018 klo 14:13 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat kirjoittaa 20.1.2018:
Tikkurilan hyvinvointikeskus teilattiin hinnan ja sote-epäselvyyksien takia – Kokoomus oudoksuu muiden vastustusta

"Lautakunnan varapuheenjohtaja Piia Kurki (kok.) kertoo, että muiden vastustus yllätti kokoomuslaiset.

– Tässä ajateltiin kuntalaisten etua: Tikkurilan terveysaseman tilat ovat huonot, ja esitys olisi tuonut saman katon alle runsaasti eri toimintoja, esimerkiksi hajallaan olevan lastensuojelun.

– Se, mitä sote tuo mukanaan, ei vaikuta Vantaan palvelutarpeeseen: uusille tiloille on tarve väestönkasvun takia."

Toimittajan soittaessa ja pyytäessä kommentteja aidosti esitin ihmettelyni tilanteesta, sillä minulle todellakin tuli yllätyksenä, että muut puolueet vastustavat tätä tarveselvitystä. Sote-uudistus ei muuta vantaalaisten palvelutarvetta.

Korostan edelleenkin, että kyseessä on päätös tarveselvityksen tekemisestä, ei investoinnista tai rakentamisesta. Tarve on tärkeää selvittää, jotta saadaan Vantaan tahtotila tietoon hyvissä ajoin maakuntaa varten. Päätökset rakentamisesta tulisivat vasta paljon myöhemmässä vaiheessa, ja siinä vaiheessa päätöksen tekisi todennäköisesti maakunta, ei Vantaan kaupunki.

Osa on antanut kritiikkiä siitä, että tässä on kyse Kokoomuksen halusta keskittää palveluita. Höpö höpö. Esityksessä on selkeästi listattu ne yksiköt, jotka uuteen hyvinvointikeskukseen olisi tarkoitus sijoittaa. Tarkoitus on keskittää joitakin kyseisen alueen hajallaan ja useassa osoitteessa huonoissa tiloissa olevia palveluita, sekä joitakin koko vantaalaisia palvelevista toiminnoista (kuten esimerkiksi lastensuojelun toimintoja), jotka jo nyt sijaitsevat alueella.

Kyse ei siis ole siitä, että pyritään luopumaan kaikista palvelupisteistä, vaan pyritään tarjoamaan tarkoituksenmukaiset ja nykyaikaisiin vaatimuksiin soveltuvat tilat niille toiminnoille, jotka hyötyvät samassa tilassa sijaitsemisesta. Minusta on parempi saada palveluita saman katon alle, se on kaikkien etu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vantaa, kokoomus, tikkurila, hyvinvointikeskus, sote

Vantaa tarvitsee muutakin kuin rajaamatonta varhaiskasvatusta

Maanantai 13.11.2017 klo 19:27 - Piia Kurki

Vantaan kaupunginvaltuusto piti 13.11.2017 kokouksen, jossa käsiteltiin talousarviota vuodelle 2018. Tässä puheenvuoroni valtuuston kokouksessa:

Tässä salissa on tänään useampaan kertaan mainittu lastensuojelu. Ihailtavaa, että niin tärkeä asia halutaan laittaa kuntoon. Muistuttaisin kuitenkin valtuustoa siitä, että lastensuojelutoimenpiteistä puhuttaessa tarkoitetaan niitä tilanteita, kun huoli on jo herännyt ja jotain on ehkä jo tapahtunut. Silloin olemme valehtelematta myöhässä. Lisäresurssien kohdentaminen ongelmakohtiin ei ratkaise ongelmien juurisyitä. Meidän tulisi panostaa siihen, miten saamme vähennettyä lastensuojelutarpeen määrää, eikä vain siihen, miten saamme ilmoitukset ajoissa käsiteltyä.

Itsehän en vastuullisena poliitikkona tehnyt yhtään vaalilupausta. Olisin mieluummin laittanut subjektiivisen päivähoidon purkamisesta tulevat kustannukset vaikkapa kaikille vanhemmille saatavilla olevaan vanhempainvalmennukseen. Vanhemmat niitä lapsia kasvattavat, joten he sitä valmennusta tarvitsevat, jotta perheiden hyvinvointi lisääntyisi. Ehdotimme myös lautakunnassa ennaltaehkäisyn lisäämistä ja sen rahoittamista käyttöperusteisia maksuja nostamalla. Tähän ennaltaehkäisyyn ei ollut muilla puolueilla tahtoa.

Kunnille jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen merkittävä rooli terveyden edistämisessä. Minusta meidän tulisi aidosti miettiä sitä, miten aiomme edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia jatkossa. Tämä koskee lapsia ja perheitä, mutta myös meitä veronmaksajia, jotka haluamme verorahoillemme vastinetta vetovoimaisemman kaupungin muodossa.

Osa meistä vantaalaisista haluaa asuinpaikkakunnalta muutakin, kuin rajaamatonta varhaiskasvatusta. Ei ole väärin, että meillä on esimerkiksi yksityistä päivähoitoa tai muita yksityisiä palveluita. Välillä täällä valtuustossa tulee tunne, että haukutaan niitä ”parempia perheitä”, ikään kuin heissä olisi jotain vikaa ja kenelläkään ei saisi mennä toista paremmin.

Haluan Vantaan profiloituvan paremmin kaupunkina, jossa on hyvä olla ja elää myös omalla rahalla. Tarvitsemme hyviä asuinalueita ja muitakin kuin julkisrahoitteisia palveluita, jotta houkuttelisimme Vantaalle maksukykyisiä kuntalaisia ja yrityksiä. Muuttoliike ei ole mikään hyvä asia, jos sen myötä verotulot eivät lisäänny.

1 kommentti . Avainsanat: vantaa, talousarvio, lastensuojelu, ennaltaehkäisy, vetovoimaisuus

Iso kiitos omaishoitajlle

Torstai 2.11.2017 - Piia Kurki

ISO KIITOS OMAISHOITAJILLE

Minulla oli tänään ilo osallistua FinFami Uusimaa (Omaiset mielenterveyden tukena) –yhdistyksen järjestämään Läheisenä elämän muutostilanteissa –seminaarin paneelikeskusteluun. Päivällä seminaarissa oli yhdessä keskitytty pohtimaan omaisten ja läheisten tekemää työtä, tuen ja palveluiden kehittämisen tarpeita sekä sitä, miten kunta pystyisi niihin vastaamaan.

Olin todella kiitollinen siitä, että pääsin osallistumaan keskusteluun ja sain aktiiviselta yleisöltä sekä kokeneilta asiantuntijoilta paljon oivallisia huomioita liittyen omaishoitoon. Omaishoitoon toivottiin yhtenäisiä valtakunnallisia kriteereitä, sekä toivottiin vapaapäivien mahdollistamista kaikille omaishoitajille.

Omissa kommenteissani nostin esiin omaishoidon arvostuksen – Suomi elää omaishoitajista, jotka tekevät tärkeää työtä ja korvaus siitä on pieni. Usein kyse on ympärivuorokautisesta työstä, ja lakisääteisten vapaapäivien järjestäminen on vaikeaa joko oman tunnollisuuden tai sijaisjärjestelyiden puutteellisuuden takia.

Mielestäni omaishoidon vapaiden järjestämisessä tulee huomioida erilaiset vapaatarpeet, jotka voivat tulla nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi palvelusetelit vapaapäivien sijaistamiseen kotiin ovat oiva keino lyhytaikaisten ympärivuorokautisten palveluiden rinnalla. Tärkeintä on huolehtia omaishoitajien jaksamisesta, jotta meillä tulevaisuudessakin on omaishoitajia. Yhteiskuntamme tarvitsee sitä.

Olin erittäin ilahtunut siitä, että yleisö kommentoi useampaan kertaan, että Vantaalla mielenterveyspalvelut, asiakasohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä omaishoito ovat järjestetty onnistuneesti ja niistä annettiin kiitosta sekä kaupungille että työntekijöille. Vantaa on panostanut omaishoidon tukemiseen ja se näkyi palautteessa. Asiantunteva yleisö toivoi, että Vantaan hyviä malleja kopioitaisiin myös muualle pk-seudulla sekä koko Suomessa.

Kiitin myös omaishoitajia heidän tekemästään raskaasta työstä. Eräs omaishoitaja kommentoi kuulleensa kiitoksen työstään ensimmäistä kertaa 17 vuoden aikana. Tuli tippa linssiin, sillä jokainen ansaitsee työstään kiitoksen – erityisesti, koska omaishoitajan työ on henkisesti raskasta työn erityispiirteiden takia. Oman läheisen hoitaminen ja hänestä huolehtiminen on raskasta.

Iso kiitos Suomen ja Vantaan omaishoitajille. Teette tärkeää työtä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omaishoito

Ennaltaehkäisy vs. euro

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:53 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat 13.9.2017: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/559439-kokoomus-ehdotti-lisarahaa-ehkaisevaan-neuvolatyohon-muut-ryhmat-torppasivat


"Kurjen mukaan nykyisin ongelmana on, että kaikki perusterveydenhoidon ammattilaisten voimavarat uppoavat perustyöhön ja vanhempainvalmennuksen kaltainen ongelmien ennaltaehkäisy jää paitsioon.

– Kalliiden korjaavien lastensuojelullisten toimenpiteiden sijaan painotusta lasten ja nuorten palveluissa tulisi saada käännettyä ennaltaehkäisevään suuntaan, Kurki linjaa.

– Vanhempainvalmennus tutkitusti parantaa lasten ja vanhempien välistä tärkeää varhaista vuorovaikutusta ja siten tukee vanhempia kasvatustyössä. Olisi tärkeää, että vanhemmat osaisivat käyttää aiempaa paremmin lasten voimavaroja ja vahvuuksia tukevia kasvatuskeinoja, sillä se ehkäisee lasten ongelmia."

--

Lastensuojelun tilanne puhuttaa jatkuvasti sekä Vantaalla että muualla Suomessa. Lastensuojelullisten toimenpiteiden tullessa mukaan kuvioon ollaan jo auttamatta myöhässä, vaikka toki lastensuojelu on paljon muutakin, kuin huostaanottoja. Vaikuttavampaa olisi suunnata panostuksia sinne, missä niillä voitaisiin eniten vaikuttaa koko ikäluokan kasvuun ja kehitykseen: neuvolatoimintaan.

Suomessa on hyvä ja toimiva neuvolajärjestelmä, mutta totuus on, että neuvolan sisäisestä kehitystyöstä huolimatta ei pystytä tukemaan vanhempia tarpeeksi kasvatustyössä. Terveydenhoitajien työaika menee perustyöhön, mittauksiin ja asioiden läpikäymiseen. Puheeksi ottaminen voi olla kiireen keskellä vaikeaa, vaikka terveydenhoitajille olisikin tarjottu siihen koulutusta. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole syyttää terveydenhoitajia työnsä huonosti hoitamisesta – päinvastoin. Tarkoituksenani on tarjota apukeinoja siihen, että työn voi hoitaa vielä aiempaa vaikuttavammin.

Tarvitsemme ehdottomasti lisää tutkittuja työkaluja, malleja ja mahdollisuuksia vanhempainvalmennukseen, jonka avulla neuvola voisi tukea vanhempia aiempaa enemmän voimavaralähtöisessä kasvatuksessa. Uskon, että tähän ennaltaehkäisyyn panostaminen toisi huomattavia säästöjä vuosien kuluessa.

Asialla on toki kääntöpuolensa, eli tiukka taloudellinen tilanne. Palveluiden tarve ja kustannukset kasvavat jatkuvasti väestön ikärakenteen muutosten takia. Sen tähden taloudessa joudutaan tekemään tiukkoja linjauksia, ja usein pystytään turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Valitettavasti sitten käy niin, että joudumme maksamaan seurauksista myöhemmin, koska joudumme säästämään ennaltaehkäisyssä. Olen kuitenkin tarkan talouden kannattaja.

Haluaisin, että siirrymme jatkossa aiempaa enemmän käyttöperusteiseen rahoitukseen. Sille rahalle olisi tarvetta muualla. Koska olemme sitoutuneet tarkkaan talouskehykseen, haluaisinkin nostaa maltillisesti asiakasmaksuja, jotta voisimme rahoittaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Mikäli esimerkiksi terveysasemamaksuja nostettaisiin yhdellä eurolla, sillä saisi palkattua noin neljä uutta työntekijää mihin tahansa ennaltaehkäisevään palveluun. Euron maksun korotus tarkoittaisi yhdelle asukkaalle korkeintaan kolmea euroa vuodessa, koska kolmen käynnin jälkeiset käynnit ovat maksuttomia. Jokainen terveysasemapalveluita käyttävä ei ole sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että euron käyntimaksun nostaminen toisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Kuitenkin tällä rahoituksella voisimme saada palveluita, jotka säästäisivät rahaa tulevaisuudessa, jotta voisimme tarjota jatkossakin kuntalaisille hyviä palveluita.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei halunnut tehdä tällaista muutosta talousarvioon. Olen harmissani siitä, että ideologisista syistä ei haluta tehdä ratkaisuja, jotka olisivat järkeviä ja tarpeellisia.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksei tällä kylällä ole parkkipaikkoja?

Torstai 20.4.2017 klo 14:16 - Piia Kurki

Muutin Vantaan Kivistöön tammikuussa, ja karu totuus parkkipaikkojen puutteesta iski välittömästi. Itse tarvitsen työssäni autoa, joten onneksi minulla oli mahdollisuus saada autolleni paikka autohallista. Niitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla kaikkien asukkaiden tarpeisiin – erityisesti kun monissa talouksissa on kaksi autoa. Parkkipaikkojen puutteen takia autoja on jatkuvasti pysäköitynä taloyhtiöiden pelastusteille, ja lyhytaikaisempaan pysäköintiin tarkoitetut tienvarsipaikat ovat jatkuvasti täynnä. Autopaikkoja ei siis ole tarjolla vieraille, ja niiden puutteen takia myös pelastustehtävät vaarantuvat.

Olisin kovasti halunnut puhua tästä asiasta jo aikaisemmin, koska kuntavaalit käytiin hetki sitten. En kuitenkaan halunnut tehdä avausta ennen vaaleja, koska se olisi kuulostanut populismilta, jota pyrin välttämään. Näin vaalien jälkeen tämäkin tärkeä asia on kuitenkin pakko ottaa puheeksi. Kivistössä on myös yrityksiä, esimerkiksi ravintoloita, joilla ei ole lähistöllä asiakkaille tarkoitettuja parkkipaikkoja. Tämäkö on sitä paikallisen yrittäjyyden tukemista?

Kivistö on uusi, rakenteilla oleva alue, jossa on otettu huomioon monta erilaista asiaa. Autotiet ja kevyen liikenteen väylät ovat leveitä. En ymmärrä, miksei parkkipaikkoja ole voitu tehdä alueelle enempää?

Jos parkkipaikkoja jätetään rakentamatta sen takia, että se ohjaisi ihmisiä joukkoliikenteen pariin, se on vain autoilijoiden kiusaamista. Mielestäni kaupunkia ja liikennettä tulee kehittää siten, että se tukee kaikkia erilaisia liikkumistapoja: jalankulkua, pyöräilyä, yksityisautoilua ja joukkoliikennettä.

5 kommenttia . Avainsanat: parkkipaikat, vantaa, kuntapolitiikka

450 äänellä pääsin valtuustoon - kiitos

Maanantai 10.4.2017 klo 3:04 - Piia Kurki

Mahtavaa! Lähes seitsemän tunnin odottelun jälkeen Vantaalla on viimein laskettu kaikki äänet. Sain 450 ääntä ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Iso kiitos kaikille äänestäjilleni - nähtävästi rehellinen ja avoin linja on sitä, mitä moni kaipaa.

Aion jatkaa suoraselkäisellä linjalla ja hoitaa hommani huolella. Toivon, että te vantaalaiset otatte minuun yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää tai kommentoitavaa. 

Ollaan kuulolla!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Miksi äänestäisit minua?

Lauantai 8.4.2017 klo 14:57 - Piia Kurki

Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9.4.2017. Vieläkö etsit ehdokasta Vantaalta? Tässä perusteita sille, miksi kannattaisi valita juuri minut.



Minulta ei saa turhia lupauksia, vaan rehellisiä vastauksia. Olen sitä mieltä, että politiikassa ei voi luvata kaikille kaikkea ja jokaiselle jotakin. En ole vain tietyn eturyhmän puolella, vaan haluan käyttää verorahat järkevästi. Jos nyt kuitenkin joku eturyhmä pitää nimetä, niin yrittäjät ja palkansaajat: menestyvät yritykset tuovat investointien ja työpaikkojen myötä hyvinvointia koko kunnalle. Palkansaajat ja yritykset rahoittavat kaiken, ei heiltä voi aina vain ottaa.

Olen myös sote-alan asiantuntija, työskennellyt alalla yli 10 vuotta, ja viimeiset vuodet esimies- ja johtotehtävissä yksityisellä sektorilla. Haluan valmistella sote-uudistuksen Vantaan kannalta hyvin. Se tarkoittaa mm. hyvää muutosjohtamista ja sitä, että julkinen ja yksityinen sektori voivat molemmat toimia palveluntuottajina tasavertaisessa asemassa. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei uudistuksen myötä tule lisäkustannuksia.

Olen kiinnostunut asioista, osallistun kokouksiin ja valmistaudun niihin etukäteen. En tee päätöksiä mutu-tuntumalta, vaan perehdyn asioihin ja harkitsen niitä mahdollisimman objektiivisesti. Haluan tehdä rohkeita päätöksiä ja aidosti uudistaa asioita. En ole sitä tyyppiä, joka takertuu vanhaan ja sanoo ”mutta kun aina on tehty näin”. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan positiivisuutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä.

Luonteeltani olen tehokas, energinen ja aikaansaava. Minua äänestämällä saat suorasanaisen, tehokkaan ja vastuullisen valtuutetun. 

Kuka olen?

Mitä minusta on sanottu?

Lisää ajatuksiani. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, Vantaa, Kokoomus

Toivottavasti Suomi ei pian ole uusi Tukholma

Lauantai 8.4.2017 klo 8:19 - Piia Kurki

Tukholman terrori-isku oli järkyttävä ja raukkamainen. En millään haluaisi politikoida tällaisella tapahtumalla, mutta se vaikuttaa suuresti turvallisuudentunteeseemme. Turha politikointi ja syyttely voivat johtaa pelkoon ja aggressioon. Väkivalta ei koskaan ole hyvä ratkaisu. 

Toivotan Suomeen tervetulleeksi ne maahanmuuttajat, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita sopeutumaan kulttuuriimme ja pystyvät työllistymään ja elättämään itsensä. Ja ne maahanmuuttajat, jotka Suomeen tulevat, tulee kotiuttaa hyvin, jotta he kokisivat Suomen hyväksi maaksi elää ja asua, eikä katkeruutta tai vihaa syntyisi. Olen kuitenkin maahanmuuton suhteen kriittinen ja nämä terrori-iskut eivät sitä asiaa ainakaan helpota.

Toivon sydämestäni, ettemme Suomessa kohtaisi vastaavaa. Valtion perustehtävä on näkemykseni mukaan pitää huolta ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Nyt onkin se aika, että Suomessa tulee päivittää lainsäädäntöä siten, että vastaavien iskujen ennaltaehkäisy olisi meillä mahdollista. Yksilön suojasta on kuitenkin pidettävä kiinni, jotta emme ole tilanteessa, jossa valtio saa vakoilla kansalaisiaan miten haluaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, vantaa

Vanhemmat kirjoitukset »