Piian blogi
Kaupunkia kehitetään kaupunki edellä - mutta onko se oikein?Perjantai 24.1.2025 klo 9.56 - Piia Malmberg Näin tuotantotalouden diplomi-insinöörinä päätöksenteko on olevinaan helppia. Päätökset perustuvat analytiikkaan, dataan ja selkeisiin tavoitteisiin, jotka ottavat huomioon resurssien rajallisuuden ja vaihtoehtoiskustannukset. Tuotantotalouden menetelmät, kuten ennustemallit ja kustannushyötyanalyysi tarjoavat erinomaisia työkaluja päätöksentekoon: niiden avulla vaihtoehtoja voidaan tarkastella objektiivisesti ja valinnat voidaan perustella läpinäkyvästi. Kaupungin niukat resurssit tulee kohdistaa oikein, eli priorisoida niin, että ne tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn kuntalaisille, erityisesti pitkällä aikavälillä. Kunnan päätöksenteko ei kuitenkaan ole vain resurssien jakamista, vaan myös arvon luomista ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin rakentamista. Tässä kohtaa äitinä ja kuntalaisena aivot menevät usein solmuun. Mikä on parasta arvoa ja hyvinvointia kuntalaisille, tasapuolisesti? Jokainen käytetty euro on pois jostain muusta, joten päätösten vaikutuksia on arvioitava tarkkaan. Kun lautakunnissa tehdään päätöksiä siitä, mihin esimerkiksi uusia liikunta- tai ulkoilupaikkoja suunnitellaan, niiden sijoittuminen arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon lähistöllä asuu tai tulee asumaan väestöä, tulevan palvelun kohderyhmää. Hyväksyn nämä perusteet nöyrästi. Ymmärrän rajalliset resurssit ja sen, että väestö kasvaa tietyillä alueilla ja kutistuu toisilla. Ymmärrän, että tehokkainta on suunnata palvelut sinne, missä käyttäjiä on paljon. Silti en malta olla ajattelematta, että palveluiden suuntaaminen tietylle alueelle on myös valinta, ja tukee sitä, että väestö kasvaa juuri sillä alueella. Kun resurssit suunnataan jonnekin, ovat ne pois toisaalta. Ja siellä, mistä ne ovat pois, maksetaan myös kuntaveroja ja ollaan oikeutettuja samoihin lakisääteisiin palveluihin. Silti käytännössä saadaan paljon vähemmän tai palvelun saaminen vaatii enemmän vaivaa, aikaa – tai rahaa. Kunnan kehittämisen kannalta kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla on merkittävä rooli. Kaavoitus ohjaa kaupungin kehittymistä tiettyyn suuntaan tai tietyille alueille: se ohjaa kohti kaupungistumista. Kun väestöennusteita katsoo, kehitys on vääjäämätöntä, halusimme tai emme. Silti sen tulisi olla avointa. Kaupungin tulisikin reilusti kertoa, mihin tulevaisuudessa aiotaan panostaa – ja mihin ei. Haja-asutusalueella asuminen on tietysti myös oma valinta. Mutta niillä asumisellakin on arvonsa. Luonto on lähellä, lapsilla tilaa leikkiä, naapurit ovat tuttuja ja läheisistä välitetään. Eikö sekin ole arvokasta? Tuotantotalouden termein voidaan puhua vaikkapa inhimillisestä pääomasta. Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusimaa-lehdessä 23.1.2025. |