Elinvoiman edistäjä, terveyden tekijä

Olen 39-vuotias kuntavaaliehdokas Porvoossa ja aluevaaliehdokas Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Minusta saat aktiivisen, perehtyneen ja aikaansaavan päättäjän, joka tekee päätöksiä järkiperustein ja faktoihin nojaten, kuitenkin inhimillisyyden muistaen.

Koulutukseltani olen terveystieteiden maisteri sekä diplomi-insinööri. Minulla on yli 15 vuoden työkokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, alkaen hoitotyöstä sairaan-/terveydenhoitajana ja jatkuen yli 10 vuoden ajan johtotehtävissä eri organisaatioissa. Tällä hetkellä työskentelen liiketoimintajohtajana terveydenhuoltoalalla, vastaten vastuualueellani yli 100 miljoonan euron liikevaihdosta.

Aiemmin olen toiminut Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtajana, joten yrittäjyyden ja elinvoiman edistäminen on ollut osa työtäni ja edelleen minulle tärkeää. Olen itsekin sivutoiminen yrittäjä, joten tunnen yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet myös käytännön tasolla.

Monipuolinen koulutukseni ja laaja kokemukseni antavat minulle vahvan kyvyn tarkastella päätöksentekoa eri näkökulmista – niin asiakkaan, työntekijän, työnantajan kuin veronmaksajankin kannalta. Kunta- ja aluetason päätöksenteossa tarvitaan juuri nyt tällaista monipuolista osaamista sekä yhteistyökykyä.

Alla näet ajatuksiani kunta- ja aluevaaleihin liittyen. Voit myös lukea lisää minusta ja taustoistani tai tutustu blogiini. Voit myös kurkata, mitä muut ovat sanoneet minusta.

Elinvoiman edistäminen on kunnan tärkein tehtävä

Porvoolla on erinomaiset mahdollisuudet profiloitua kaupunkina, jossa kannattaa asua, yrittää ja elää hyvää arkea. Kasvava ja kehittyvä Porvoo tarvitsee uusia veronmaksajia, lisää työpaikkoja ja vahvan elinkeinorakenteen. Elinvoima ei kuitenkaan synny sattumalta – se vaatii suunnitelmallisuutta, yritysmyönteisiä päätöksiä ja sujuvia palveluita niin asukkaille kuin yrittäjillekin.

Porvoon tulee tulevaisuudessakin olla kaupunki, jossa arki toimii ja tulevaisuuteen katsotaan rohkeasti. Yritysten on voitava kasvaa, investoida ja työllistää. Samalla asukkaat tarvitsevat laadukasta koulutusta, toimivaa infrastruktuuria ja houkuttelevia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Päätösten tulee tukea elinvoimaa ja hyvinvointia – ilman veronkorotuksia tai tehottomia rakenteita.

Näin rakennamme elinvoimaista Porvoota:

Vahvistetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja sujuvoitetaan lupaprosesseja
Houkutellaan uusia asukkaita ja investointeja laadukkailla palveluilla ja hyvällä infralla
Panostetaan koulutukseen, liikuntaan ja matkailuun
Pidetään talous tasapainossa, ei veronkorotuksia!

Porvoon vetovoima ei saa perustua pelkkään historiaan – sen pitää olla myös tulevaisuuden kaupunki. Siksi tarvitsemme kasvua, työpaikkoja, matkailun edistämistä sekä liikuntaan ja hyvinvointiin panostamista.

Äänestä minua kuntavaaleissa numerolla 235 - saat minusta aikaansaavan ja asioihin perehtyvän päättäjän, jolla on laaja kokemus päätöksenteosta ja elinvoiman edistämisestä.

Terveyden tekijä - aluevaalit

Olen työskennellyt sote-alalla 20 vuotta, joista yli 10 vuotta johtotehtävissä. Tunnen hyvin sekä sote-työn käytännön arjen että hallinnon ja johtamisen haasteet.

Hyvinvointialueiden talous on saatava tasapainoon. Tämä ei onnistu pelkillä yksiköiden sulkemisilla, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, johtamisen kehittämistä ja fiksumpia toimintatapoja. Kun ongelmat havaitaan ja ratkaistaan varhaisessa vaiheessa, voimme säästää sekä inhimillistä kärsimystä, että rahaa.

Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn korjaavien toimenpiteiden sijaan.
Mielenterveydestä ja työkyvyn ylläpidosta on huolehdittava, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla.
Hyvä johtaminen on avain palveluiden sujuvuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Hyvinvointialueen rahat ovat tiukilla, joten niukat resurssit on kohdennettava sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus. Tämä tarkoittaa sujuvampaa asiakasohjausta, järkevää palveluverkkoa ja tehokasta prosessien kehittämistä. Tarvitsemme työntekijöiden osallistamista, innovatiivisia ratkaisuja ja modernia teknologiaa, kuten etä- ja digipalveluita.

Lue lisää minusta ja taustoistani, tai tutustu blogikirjoituksiini. Voit myös kurkata, mitä muut ovat sanoneet minusta.

Kiitos luottamuksesta - tulin valituksi alue- ja kaupunginvaltuutetuksi

Maanantai 14.4.2025 klo 7.32

Lämmin kiitos tuesta kaikille äänestäjilleni. Ennakkoäänten perusteella sain aluevaaleissa yhteensä 333 ääntä ja kuntavaaleissa 250 ääntä. Tämän hetkisen tiedon perusteella tulin molemmissa vaaleissa valituksi valtuustoon, ja olin molemmissa vaaleissa Kokoomuksen listan neljäs. Tulos on siis hieno ja vetää nöyräksi - kiitos vielä kerran.

Haluan myös kiittää kaikkia muita Kokoomuksen ehdokkaita ja vapaaehtoisia, jotka tekivät hienoa vaalityötä. Politiikassa yksilön menestys vaatii koko joukkueen apua, sillä tämä on joukkuelaji.

Vaalituloksesta kommentoin kokonaisuudessaan, että hallitusvastuu painaa ja oppositiopuolueet pärjäsivät. Kokoomuksen kannatukseen voi silti olla tyytyväinen, sillä hyvä kannatus kertoo siitä, että Kokoomuksella on edelleen äänestäjien vahva tuki jatkaa vastuullista talouspolitiikkaa ja tosiasioiden tunnustamista.

Tästä työ alkaa - meillä on edessä rankat ajat talouden osalta sekä Porvoossa että Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Valmistautuminen paikkaneuvotteluihin käynnistyy välittömästi, vaikka valtuustokauden alkuun onkin vielä hetki.

Kiitos vielä kerran tuesta ja luottamuksesta!

Kommentoi kirjoitusta.

Työllisyysalueiden starttirahan resurssit on turvattava - starttiraha tärkeä tuki alkavalle yrittäjälle

Maanantai 7.4.2025

Porvoon työllisyysalueella ei epävarman taloustilanteen vuoksi tällä hetkellä tehdä uusia starttirahapäätöksiä, ja samaa viestiä on kuultu työllisyysalueilta ympäri Suomea. Tämä on huolestuttava viesti yrittäjyyden ja elinvoiman näkökulmasta.

Starttiraha on tärkeä tuki aloittavalle yrittäjälle – se turvaa toimeentuloa yritystoiminnan alkuvaiheessa ja mahdollistaa keskittymisen liiketoiminnan rakentamiseen ilman välitöntä taloudellista epävarmuutta. Käytännössä starttiraha on samansuuruinen kuin työttömän peruspäiväraha, mutta starttirahan avulla vältetään tilanne, jossa työtön ei uskalla ryhtyä yrittäjäksi pelätessään toimeentulon katkeamista - peruspäivärahan saajan yritystoimintaan liittyy nimittäin rajoitteita.

Yritystoiminta tuottaa vain harvoin heti alussa niin paljon, että yrittäjä saisi maksettua itselleen palkkaa, siksi starttiraha on uudelle yrittäjälle tärkeä etuus. Starttiraha ei ole pelkkä yksilön tuki – se on osa laajempaa elinvoimapolitiikkaa ja elinvoiman edistämistä. Uudet yritykset tuovat alueelle työpaikkoja, palveluja ja verotuloja. Kuntien ja työllisyysalueen kannalta kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

On ensiarvoisen tärkeää, että työllisyysalueilla varmistetaan riittävät resurssit uusien starttirahojen myöntämiseksi. Ilman toimia vaarana on, että hyviä liikeideoita ja yrittäjäpotentiaalia jää käyttämättä – ja se on tappio meille kaikille. Yrittäjyyteen kannustaminen on aina parempi vaihtoehto, kuin toimettomuus.

Työskentelin aiemmin toimitusjohtajana Suomen Uusyrityskeskuksessa, eli olen edistänyt yrittäjyyttä työkseni, ja suhtaudun aiheeseen edelleen intohimoisesti. Olen ehdolla kunta- ja aluevaaleissa - anna äänesi elinvoiman edistämiselle!

Kommentoi kirjoitusta.

Terveydenhuollon digitalisaatio tuo säästöjä - tekoälyn mahdollisuudet tulee hyödyntää

Sunnuntai 6.4.2025

Digitalisaatio on tuonut terveydenhuoltoon, kuten muuhunkin työelämään, merkittäviä kehitysaskelia viime vuosien aikana, ja Suomessa ollaan monella tavalla tämän suhteen edelläkävijöitä.

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden tehokkaampaan ja ennakoivampaan terveydenhuoltoon, mikä vähentää tarpeettomia käyntejä, lyhentää sairaalassaoloaikoja ja tehostaa resurssien käyttöä.

Digitalisaation ytimessä on tällä hetkellä erityisesti tekoäly. Tekoäly tulee mullistamaan tapamme tehdä työtä, myös terveydenhuollossa - halusimme tai emme.

Tekoäly analysoi nopeasti valtavia määriä dataa, havaitsee ennusmerkkejä sairauksista ja ehdottaa hoitotoimenpiteitä. Esimerkiksi koneoppimismallit voivat tunnistaa syöpäkasvaimia tarkemmin kuin ihmisasiantuntijat, mikä nopeuttaa diagnoosia ja hoidon aloittamista. Tekoäly helpottaa myös potilastietojen kirjaamisessa ja antaa ammattilaisille aikaa keskittyä tärkeimpään, eli potilaaseen.

Vaikka digitalisaation hyödyt ovat ilmeisiä, herää kysymys, kuinka julkinen sektori ja hyvinvointialueet pystyvät pysymään teknologian kehityksessä mukana?

Julkisen sektorin rooli on keskeinen digitaalisen terveydenhuollon edistämisessä, mutta se vaatii strategista suunnittelua ja pitkäjänteistä sitoutumista. Ilman riittäviä investointeja ja poliittista tahtoa riskinä on, että kehitys jää puolitiehen ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Terveydenhuollon digitalisaatio ei ole pelkästään teknologian kehittämistä, vaan myös terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista. Tämä vaatii investointeja, koulutusta ja asennemuutosta niin ammattilaisten kuin potilaidenkin keskuudessa. Hyvin toteutettuna digitalisaatio voi kuitenkin tuoda merkittäviä säästöjä ja parantaa terveydenhuollon laatua.

Onko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella tahtoa ja kyvykkyyttä investoida digitalisaatioon?

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, ja digitalisaation myötä terveydenhuolto voi muuttua entistäkin henkilökohtaisemmaksi ja ennakoivammaksi. Tekoäly, älylaitteet ja nanoteknologia tulevat muuttamaan tapaamme seurata ja hoitaa terveyttä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueellakin tulee tehostaa digitalisaation ja tekoälyn käyttöönottoa ja aiempaa parempaa hyödyntämistä.

Kirjoitus on julkaistu Uusimaa-lehdessä 6.4.2025.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia