Työntekijäjärjestöjen poliittiset lakot herättävät voimakkaita tunteita ja jakavat mielipiteitä. Usein asiassa menee sekaisin työehtoihin liittyvä lakko-oikeus, jolloin järjestetään lakkoja osana työtaistelutoimia tai palkkaneuvotteluja. Poliittiset lakot sen sijaan ovat täysin eri asia, ja eivät liity työmarkkinaosapuolten sopimiin palkkoihin tai työehtoihin millään tavalla.

Poliittinen lakko voidaan järjestää, jos ei vaan satuta olemaan samaa mieltä esimerkiksi hallituksen kanssa. Monissa muissa maissa poliittisia lakkoja on rajattu tai ne ovat kokonaan kiellettyjä, koska ne eivät liity ammattiyhdistyksen toimintaan työehto-osapuolena. Siksi ne on perustelua kieltää myös Suomessa.

Poliittisten lakkojen tavoitteena ei ole hankaloittaa tavallisen ihmisen arkea, sehän on selvä. Muutoinhan julkinen mielipide kääntyisi vielä suuremmin lakkoja vastaan. Sen sijaan lakoilla halutaan tehdä mahdollisimman isoa haittaa yrityksille ja sitä kautta koko Suomelle. Haitta ei näy kansalaisten arjessa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä kylläkin.

Lakot vaikuttavat sekä isoihin että pieniin yrityksiin. Moni yritys kertoo, että poliittiset lakkojen vuoksi työntekijöitä joudutaan irtisanomaan. Kauppoja ja asiakkuuksia menetetään lakkojen takia joka päivä. Viime viikolla pienen kukkakaupan yrittäjällä ei ollut kukkia myynnissä, koska lakkojen takia kukat eivät päässeet perille. Näin lakot vaikuttavat myös pienyrittäjän arkeen.

Yritykset ovatkin oikeastaan lakkojen uhreja, sillä he kärsivät, vaikka eivät ole osa poliittista päätöksentekoa. Olkoonkin, että osa ihmisistä tai ammattiyhdistysten edustajista ei ole samaa mieltä hallituksen kanssa, niin poliittiset lakot eivät ole oikea ratkaisu. Oikea ja ainoa tapa vaikuttaa poliittisiin päätöksiin on vaaleissa äänestäminen.

Poliittiset lakot ovat uhkailua ja kiristämistä: ”Jos ette tee kuten me sanomme, me laitamme Suomen kiinni”. Tämä on nyt valheellisesti verhottu ”neuvotteluksi”, mutta ammattiyhdistysliike ei ole osa hallitusta tai eduskuntaa. Heidän mielipiteensä ei voi olla ratkaiseva, kun poliittisia päätöksiä tehdään.

Yritysmyönteinen yhteiskunta edistää talouskasvua, työllisyyttä ja innovaatioita. Kun yritykset voivat luottaa tulevaisuuteensa ja toimintaedellytyksiinsä, ne investoivat ja kasvavat. Sitä kautta luodaan työpaikkoja ja saadaan lisää verotuloja.

Ay-liikkeen tulisikin astua nykyaikaan ja alkaa miettimään, miten he voisivat edistää työntekijöiden etua edistämällä myös yritysten toimintaedellytyksiä sen sijaan, että jatkuvasti heittävät hiekkaa yritysten rattaisiin.