Kirjoituksia

Liikennettä ei pidä kehittää yksityisautoilun kustannuksella

Maanantai 28.1.2019 - Piia Kurki

Vantaan kaupunginvaltuustossa käytiin 28.1.2019 keskustelua Helsingin seudun yhteisistä MAL-sopimuksista, joissa sovitaan yhteisistä maankäytön, asumisen ja liikenteen linjauksista.

Vaikka mielestäni on hyvä asia, että julkisen liikenteen saatavuutta parannetaan, niin mielestäni on unohdettu, että useat ihmiset edelleen tarvitsevat päivittäisessä liikkumisessaan autoja. Pk-seudulla mm. parkkipaikkoja ja ajokaistoja on kokoajan vähennetty, eli pyritään pakottamaan ihmiset käyttämään julkista liikennettä. Pidin valtuustossa parikin mausteista puheenvuoroa asiaan liittyen, liitän niistä osan tähän:

"Autoilua pidetään usein luksustuotteena. Luksustuotteena, joka vain saastuttaa turhaan ja jota käytetään vain, koska ihmiset ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia.

Autoilun niin sanottuun luksukseen liittyy autojen korkeat hankintahinnat, jotka johtuvat Suomessa pitkälti verotuksesta. Lisäksi on korkeat vakuutusmaksut, korkeat polttoaineen hinnat sekä korkeat käyttövoimaverot. Pääkaupunkiseudulla kaksi tuntia päivässä kiristelet hermoja ruuhkissa, vaikka matkaa kertyy vain joitakin kymmeniä kilometrejä. Aamuisin raaputtelet jäätyneitä auton ikkunoita, koska talleja tai halleja ei ole - ei ainakaan tulevaisuudessa, kun kohta ei rakenneta enää edes parkkipaikkoja. Lumikaaoksessa et pääse eteen etkä taakse, ja vaikka pääsisitkin, niin parkkipaikkaa et löydä. Et lumen kanssa etkä ilman. Ja vaikka löytäisitkin, niin se maksaa hunajaa.

Nämä ja monet muut seikat saavat minutkin auton omistajana päivittäin miettimään, että tässä auton omistamisessa ei ole kyllä mitään järkeä. Mutta niin vain se auto on pakko olla, koska sitä kuitenkin tarvitsee, kun liikkuu useamman eri kaupungin välillä useita kertoja päivässä. Niin ja myös siksi, ettei Kivistössä ole lähikauppaa kummempaa. Aina, kun mahdollista on, käytän julkisia kulkuvälineitä, koska autolla liikkuminen on niin hankalaa täällä pk-seudulla. Ja se taas tekee auton omistamisesta vielä typerämpää, koska joutuu autoilun kustannusten päälle maksamaan vielä julkisten lippujen hinnat.

Kyllä minulla autoilevana kansalaisena tulee mieleen, ettei näitä uudistuksia tehdä ainakaan autoa tarvitsevien ihmisten etu edellä, tai edes samanveroisena. Näitä tunnutaan tekevän sellaisten kuntalaisten etu edellä, jotka tulevat toimeen ilman autoa ja jotka voivat käyttää pelkkiä julkisia. Kuitenkin meitä, autoa tarvitsevia, on paljon. Erityisesti keskusta-alueiden ulkopuolella. Monet perheet tarvitsevat autoa ja monissa työtehtävissä tarvitaan autoa, esimerkiksi myyntityössä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vanhusten ja vammaisten liikkuminen edellyttää autojen ja taksien käyttöä.

Ymmärrän sen, miksi julkista liikennettä halutaan kehittää. Halutaan vähemmän päästöjä ja ajatellaan, että mitä useampi käyttää julkisia, niin sitä vähemmän autoja on.

Toivoisin, että panostettaisiin ruuhkien vähentämiseen ja autolla liikkumisen helpottamiseen vahvasti myös muilla keinoilla, kuin vain julkisen liikenteen panostuksin ja ei tehtäisi tilannetta autoilun kannalta kokoajan vain pahemmaksi.

- -

Haluan korostaa, etten suinkaan protestoi julkisen liikenteen kehittämistä, mutta haluan tuoda esiin myös näkökulman siitä, että autoilu on monelle välttämätön kulkuväline.

Ja kyse ei ole pienestä nyanssista, koska pk-seudullakin on noin 500 autoa tuhatta asukasta kohden. Olen myös halukas vähentämään päästöjä, mutta en pelkästään autoilun kustannuksella."

Onko sinulla mielipidettä autoilun kehittämisestä? Oletko samaa vai eri mieltä?

Lapsiperheet ansaitsevat lisää tukea

Lauantai 3.2.2018 - Piia Kurki

Viikonvaihteen Vantaan Sanomat julkaisi 3.2.2018 mielipidekirjoituksemme lapsiperheiden tukitarpeesta:

Lapsiperheet ansaitsevat lisää tukea

Talouden positiivisesta käänteestä ja työttömyyden laskusta huolimatta vantaalaisista perheistä kantautuu ikäviä uutisia. Lastensuojelun tarve ja kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet sekä toimeentulotukea saavien määrä kasvaa. Perheiden vaikeudet heijastuvat lapsiin, joiden oireilu kuormittaa myös päiväkotien ja koulujen henkilöstöä. Perheiden ongelmiin ei kyetä tarttumaan riittävän ajoissa, tai saatu apu ei riitä.

Tilanteen korjaamiseksi on tehty paljon, mutta monet toimenpiteet ovat painottuneet tulipalojen sammuttamiseen, eivätkä niiden ehkäisyyn. Sammutuskalustoa lisäämällä ei vähennetä paloja. Vaikuttavampaa olisi panostaa enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Ennaltaehkäisystä ei puhuta tarpeeksi, vaikka sillä välillä kyllä perustellaan asioita, kuten esimerkiksi kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palautusta. Tutkimusten valossa kokopäiväisyys ei kuitenkaan yleensä tuota lisähyötyä lapselle, vaan keskeisintä olisi panostaa varhaiskasvatuksen laatuun, esimerkiksi erityistyöntekijöiden resursseihin, ja korkeaan osallistumisasteeseen. Kokoomus ajaakin maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta yli kolmevuotiaille.

Vantaalla pitäisi kiihkottomasti tunnistaa ne toimenpiteet, jotka olisivat perheiden hyvinvoinnin kannalta vaikuttavimpia ja kohdistuisivat tehokkaasti haavoittuvaisessa asemassa oleviin lapsiin. Näihin palveluihin on resursoitava.

Uskomme, että tilanne helpottuisi, mikäli panostettaisiin pitkäjänteisesti enemmän esimerkiksi koulujen erityistyöntekijöihin, neuvoloiden vanhempainvalmennuksiin sekä kotipalveluun ja perhetyöntekijöihin. Näin tarjottaisiin lisää mahdollisuuksia varhaiseen ja matalan kynnyksen tukeen päiväkoti- ja kouluikäisten perheille.

Hyvinvoinnin lisäksi esimerkiksi neuvolan perhetyöntekijöiden palkkaaminen voi tuoda jopa viisinkertaiset säästöt jo parissa vuodessa. Yksikään budjettikirjan euro ei ole niin pyhä, etteikö sen uudelleenkohdentamista lasten ja nuorten palveluihin voitaisi edes harkita.

Viime kädessä kysymys on valinnoista.

Sami Kanerva
Vantaan Opetuslautakunnan puheenjohtaja
Kokoomus

Piia Kurki
Vantaan Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja
Kokoomus

Tikkurilan hyvinvointikeskuksen tarveselvitys kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin

Sunnuntai 21.1.2018 klo 14.13 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat kirjoittaa 20.1.2018:
Tikkurilan hyvinvointikeskus teilattiin hinnan ja sote-epäselvyyksien takia – Kokoomus oudoksuu muiden vastustusta

Vantaa tarvitsee muutakin kuin rajaamatonta varhaiskasvatusta

Maanantai 13.11.2017 klo 19.27 - Piia Kurki

Vantaan kaupunginvaltuusto piti 13.11.2017 kokouksen, jossa käsiteltiin talousarviota vuodelle 2018. Tässä puheenvuoroni valtuuston kokouksessa:

Tässä salissa on tänään useampaan kertaan mainittu lastensuojelu. Ihailtavaa, että niin tärkeä asia halutaan laittaa kuntoon. Muistuttaisin kuitenkin valtuustoa siitä, että lastensuojelutoimenpiteistä puhuttaessa tarkoitetaan niitä tilanteita, kun huoli on jo herännyt ja jotain on ehkä jo tapahtunut. Silloin olemme valehtelematta myöhässä. Lisäresurssien kohdentaminen ongelmakohtiin ei ratkaise ongelmien juurisyitä. Meidän tulisi panostaa siihen, miten saamme vähennettyä lastensuojelutarpeen määrää, eikä vain siihen, miten saamme ilmoitukset ajoissa käsiteltyä.

Itsehän en vastuullisena poliitikkona tehnyt yhtään vaalilupausta. Olisin mieluummin laittanut subjektiivisen päivähoidon purkamisesta tulevat kustannukset vaikkapa kaikille vanhemmille saatavilla olevaan vanhempainvalmennukseen. Vanhemmat niitä lapsia kasvattavat, joten he sitä valmennusta tarvitsevat, jotta perheiden hyvinvointi lisääntyisi. Ehdotimme myös lautakunnassa ennaltaehkäisyn lisäämistä ja sen rahoittamista käyttöperusteisia maksuja nostamalla. Tähän ennaltaehkäisyyn ei ollut muilla puolueilla tahtoa.

Kunnille jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen merkittävä rooli terveyden edistämisessä. Minusta meidän tulisi aidosti miettiä sitä, miten aiomme edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia jatkossa. Tämä koskee lapsia ja perheitä, mutta myös meitä veronmaksajia, jotka haluamme verorahoillemme vastinetta vetovoimaisemman kaupungin muodossa.

Osa meistä vantaalaisista haluaa asuinpaikkakunnalta muutakin, kuin rajaamatonta varhaiskasvatusta. Ei ole väärin, että meillä on esimerkiksi yksityistä päivähoitoa tai muita yksityisiä palveluita. Välillä täällä valtuustossa tulee tunne, että haukutaan niitä ”parempia perheitä”, ikään kuin heissä olisi jotain vikaa ja kenelläkään ei saisi mennä toista paremmin.

Haluan Vantaan profiloituvan paremmin kaupunkina, jossa on hyvä olla ja elää myös omalla rahalla. Tarvitsemme hyviä asuinalueita ja muitakin kuin julkisrahoitteisia palveluita, jotta houkuttelisimme Vantaalle maksukykyisiä kuntalaisia ja yrityksiä. Muuttoliike ei ole mikään hyvä asia, jos sen myötä verotulot eivät lisäänny.

Miksei tällä kylällä ole parkkipaikkoja?

Torstai 20.4.2017 klo 14.16 - Piia Kurki

Muutin Vantaan Kivistöön tammikuussa, ja karu totuus parkkipaikkojen puutteesta iski välittömästi. Itse tarvitsen työssäni autoa, joten onneksi minulla oli mahdollisuus saada autolleni paikka autohallista. Niitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla kaikkien asukkaiden tarpeisiin – erityisesti kun monissa talouksissa on kaksi autoa. Parkkipaikkojen puutteen takia autoja on jatkuvasti pysäköitynä taloyhtiöiden pelastusteille, ja lyhytaikaisempaan pysäköintiin tarkoitetut tienvarsipaikat ovat jatkuvasti täynnä. Autopaikkoja ei siis ole tarjolla vieraille, ja niiden puutteen takia myös pelastustehtävät vaarantuvat.

Olisin kovasti halunnut puhua tästä asiasta jo aikaisemmin, koska kuntavaalit käytiin hetki sitten. En kuitenkaan halunnut tehdä avausta ennen vaaleja, koska se olisi kuulostanut populismilta, jota pyrin välttämään. Näin vaalien jälkeen tämäkin tärkeä asia on kuitenkin pakko ottaa puheeksi. Kivistössä on myös yrityksiä, esimerkiksi ravintoloita, joilla ei ole lähistöllä asiakkaille tarkoitettuja parkkipaikkoja. Tämäkö on sitä paikallisen yrittäjyyden tukemista?

Kivistö on uusi, rakenteilla oleva alue, jossa on otettu huomioon monta erilaista asiaa. Autotiet ja kevyen liikenteen väylät ovat leveitä. En ymmärrä, miksei parkkipaikkoja ole voitu tehdä alueelle enempää?

Jos parkkipaikkoja jätetään rakentamatta sen takia, että se ohjaisi ihmisiä joukkoliikenteen pariin, se on vain autoilijoiden kiusaamista. Mielestäni kaupunkia ja liikennettä tulee kehittää siten, että se tukee kaikkia erilaisia liikkumistapoja: jalankulkua, pyöräilyä, yksityisautoilua ja joukkoliikennettä.

450 äänellä pääsin valtuustoon - kiitos

Maanantai 10.4.2017 klo 3.04 - Piia Kurki

Mahtavaa! Lähes seitsemän tunnin odottelun jälkeen Vantaalla on viimein laskettu kaikki äänet. Sain 450 ääntä ja tulin valituksi kaupunginvaltuustoon. Iso kiitos kaikille äänestäjilleni - nähtävästi rehellinen ja avoin linja on sitä, mitä moni kaipaa.

Aion jatkaa suoraselkäisellä linjalla ja hoitaa hommani huolella. Toivon, että te vantaalaiset otatte minuun yhteyttä, mikäli teillä on kysyttävää tai kommentoitavaa. 

Ollaan kuulolla!

Miksi äänestäisit minua?

Lauantai 8.4.2017 klo 14.57 - Piia Kurki

Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9.4.2017. Vieläkö etsit ehdokasta Vantaalta? Tässä perusteita sille, miksi kannattaisi valita juuri minut.

Minulta ei saa turhia lupauksia, vaan rehellisiä vastauksia. Olen sitä mieltä, että politiikassa ei voi luvata kaikille kaikkea ja jokaiselle jotakin. En ole vain tietyn eturyhmän puolella, vaan haluan käyttää verorahat järkevästi. Jos nyt kuitenkin joku eturyhmä pitää nimetä, niin yrittäjät ja palkansaajat: menestyvät yritykset tuovat investointien ja työpaikkojen myötä hyvinvointia koko kunnalle. Palkansaajat ja yritykset rahoittavat kaiken, ei heiltä voi aina vain ottaa.

Olen myös sote-alan asiantuntija, työskennellyt alalla yli 10 vuotta, ja viimeiset vuodet esimies- ja johtotehtävissä yksityisellä sektorilla. Haluan valmistella sote-uudistuksen Vantaan kannalta hyvin. Se tarkoittaa mm. hyvää muutosjohtamista ja sitä, että julkinen ja yksityinen sektori voivat molemmat toimia palveluntuottajina tasavertaisessa asemassa. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei uudistuksen myötä tule lisäkustannuksia.

Olen kiinnostunut asioista, osallistun kokouksiin ja valmistaudun niihin etukäteen. En tee päätöksiä mutu-tuntumalta, vaan perehdyn asioihin ja harkitsen niitä mahdollisimman objektiivisesti. Haluan tehdä rohkeita päätöksiä ja aidosti uudistaa asioita. En ole sitä tyyppiä, joka takertuu vanhaan ja sanoo ”mutta kun aina on tehty näin”. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan positiivisuutta, avoimuutta ja yhteistyökykyä.

Luonteeltani olen tehokas, energinen ja aikaansaava. Minua äänestämällä saat suorasanaisen, tehokkaan ja vastuullisen valtuutetun. 

Kuka olen?

Mitä minusta on sanottu?

Lisää ajatuksiani. 

Toivottavasti Suomi ei pian ole uusi Tukholma

Lauantai 8.4.2017 klo 8.19 - Piia Kurki

Tukholman terrori-isku oli järkyttävä ja raukkamainen. En millään haluaisi politikoida tällaisella tapahtumalla, mutta se vaikuttaa suuresti turvallisuudentunteeseemme. Turha politikointi ja syyttely voivat johtaa pelkoon ja aggressioon. Väkivalta ei koskaan ole hyvä ratkaisu. 

Toivotan Suomeen tervetulleeksi ne maahanmuuttajat, jotka ovat kykeneviä ja halukkaita sopeutumaan kulttuuriimme ja pystyvät työllistymään ja elättämään itsensä. Ja ne maahanmuuttajat, jotka Suomeen tulevat, tulee kotiuttaa hyvin, jotta he kokisivat Suomen hyväksi maaksi elää ja asua, eikä katkeruutta tai vihaa syntyisi. Olen kuitenkin maahanmuuton suhteen kriittinen ja nämä terrori-iskut eivät sitä asiaa ainakaan helpota.

Toivon sydämestäni, ettemme Suomessa kohtaisi vastaavaa. Valtion perustehtävä on näkemykseni mukaan pitää huolta ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Nyt onkin se aika, että Suomessa tulee päivittää lainsäädäntöä siten, että vastaavien iskujen ennaltaehkäisy olisi meillä mahdollista. Yksilön suojasta on kuitenkin pidettävä kiinni, jotta emme ole tilanteessa, jossa valtio saa vakoilla kansalaisiaan miten haluaa.

Vaalitenteissä ei katsota tulevaisuuteen

Tiistai 4.4.2017 - Piia Kurki

Vaalitenttejä katsellessa sitä aina miettii, että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Ihmeellistä huutelua, syyttelyä, päälle puhumista ja riitelyä. Ratkaisuihin, tulevaisuuteen ja asioiden korjaamiseen ei käytetä juurikaan aikaa. Puhutaan jo tehdyistä päätöksistä ja kritisoidaan kaikkea tarjoamatta mitään vaihtoehtoa. Ymmärtäkää nyt, että ei kannata tuhlata aikaansa murehtimalla menneitä, vaan tulee keskittää kaikki tarmo tulevaisuuden korjaamiseksi! Petteri Orpo on onneksi ollut rauhallnen ja järkevä, joten oman puolueen osalta katselu ei ole onneksi herättänyt myötähäpeää - päinvastoin!

Kyllä meillä täällä Suomessa riittää tehostamisen varaa. Kyse onkin siitä, miten se tehostaminen tehdään ja mihin resurssit kohdennetaan. Kyllä yliopistoissakin on paljon turhaa opetusta, en minä ainakaan ymmärrä, miksi me tarvitsemme niin paljon työttömiä humanisteja. Näistä halutaan vaan aina tehdä vastakkainasettelua.

Mistään ei koskaan saisi säästää. Mutta kukaan ei kerro, kuka kaiken rahoittaa? "Ratkaisuksi" tarjotaan usein verojen korotusta, mutta vaikka rikkaiden veroprosentti olisi 100, se ei riittäisi rahoittamaan meidän palveluita. Veroprosentin nostaminen myös leikkaa ostovoimaa, eli rahaa kiertää vähemmän siellä, missä sen tulisi kiertää (markkinoilla), ja enemmän siellä, missä sen ei tulisi kiertää (valtion kassassa). Korkea verotus suuntaa katseet ulkomaille, ja sen takia ne työpaikatkin häipyvät sinne. Jos verotus olisi kohtuullisempaa, yrittäjillä ja yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet investoida ja siten myös lisätä työpaikkoja. Tarvitsemme työtä ja vientiä, emme hallintoa ja byrokratiaa.

Ja mitä niihin vaalitentteihin tulee, niin kyllä minä kannatan parkkipaikkojen rakentamista. Ihmeellistä touhua tämä, että yksityisautoilijoilta viedään kohta kaikki liikkumisen mahdollisuus - vaikka auto on välttämätön kulkuväline todella monille. Kun puhutaan korkeasta asumisen hinnasta, niin siihen on yksi syyllinen: AY-liike, joka omistaa jättimäisiä vuokrayhtiöitä, jotka kiskovat miljoonatulosta järjettömän korkeilla vuokrilla. Ja sitten ollaan muka köyhän asialla, höpö höpö! AY-liikkeidenkin tulisi avata kirjanpitonsa, niin päästäisiin oikeasti näkemään, mihin kaikkeen palkansaajien jäsenmaksut menevät. Ei varmaan moni olisi edes AY-liikkeen jäsen, mikäli tietäisi, kuinka paljon siellä heitellään hiekkaa Suomen rattaisiin.

Vaalikonevastauksiani

Maanantai 3.4.2017 klo 19.40 - Piia Kurki

Kokosin tähän lyhyesti ajatuksiani vaihtelevista politiikan eri osa-alueista. Nämä tulevat suoraan vaalikonevastauksistani. Osa aiheista ei liity suoranaisesti kunnalliseen päätöksentekoon, mutta otin ne mukaan, koska ne kertovat laajemmin näkemyksiäni.

SOTE-UUDISTUS

Tuleva sote-uudistus tulee valmistella kunnissa hyvin. Uskon osaavani tuoda tähän hyviä näkemyksiä, sillä olen toiminut sote-alalla yli 10vuotta eri tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viimeiset vuodet olen toiminut johto- ja kehitystehtävissä yksityisellä sektorilla sekä ollut mukana kuntapolitiikassa. Ymmärrän siis paljon myös sote-alan rahoituksesta ja päätöksenteosta. Kuntapoliitikko ei voi päättää siitä, millainen valtakunnallisesta sote-mallista tulee, mutta voi vaikuttaa siihen, miten alueellista uudistusta viedään eteenpäin.

Haluan, että muutosjohtamiseen kiinnitetään erityistä huomioita, ja että kustannukset pidetään kurissa joka vaiheessa. Sote-uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa palveluiden laatua, mutta erityisesti myös säästää rahaa. Työntekijät tulisi ottaa huomioon uudistusta valmistellessa, jotta he voivat olla mukana vaikuttamassa asioihin ja vievät siten uudistusta eteenpäin positiivisemmin.

YRITTÄJYYS

Yritysten toimintaedellytysten parantaminen on yksi kuntapolitiikan tärkein tehtävä. Menestyvät yritykset tuovat työtä ja hyvinvointia kaikille kuntalaisille, sen takia yrittämiseen tulee panostaa. Yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa tulee saada tarpeeksi neuvontaa ja ohjausta. Myös yrittäjän sosiaaliturvaa tulee parantaa siten, ettei esimerkiksi pienimuotoinen yritystoiminta vie yrittäjältä kaikkia tukimahdollisuuksia. Vantaan kaupungin tulee huolehtia siitä, että yrityksille on kohtuuhintaisia toimipaikkoja, jotta yritykset tulisivat Vantaalle esimerkiksi Helsingin sijaan.

VEROTUS

Verotuksella on hyvä kustantaa yhteiskunnalle välttämättömimmät perusasiat, kuten esimerkiksi maksuton peruskoulutus ja infra. Meidän tulee myös pitää huolta kaikkein heikoimmista. Veroja ei kuitenkaan voi jatkuvasti nostaa, sillä ostovoiman tulisi säilyä hyvänä. Veronkorotuksia tärkeämpää on puuttua alati nouseviin kuluihin ja laittaa ne kuriin.

ALKOHOLIPOLITIIKKA

Kannatan liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, en ole mikään kukkahattutäti. Ymmärrän toki liiallisen alkoholinkäytön haitat (olen itsekin työskennellyt alkoholistien kanssa useamman vuoden). Kuitenkin vastuu juomisesta on ihmisellä itsellään, ja vaikka lähikaupasta ei juuri nyt alkoholia saisikaan, niin riippuvainen kyllä löytää keinot sen hankkimiseen. Vapaampi alkoholipolitiikka saattaisi muuttaa juomakulttuuria enemmän eurooppalaistyyppiseksi, eli alkoholia nautittaisiin ruoka- ja seurustelujuomana, ei kännäämistarkoituksessa.

AUTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN UUSIEN ASUNTOJEN YHTEYTEEN

Kannatan sitä, että kaupunkia kehitetään kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti, ja myös parkkipaikkoja rakennetaan. Kaupunkikehityksessä ei tule suosia vain tiettyä liikkumismuotoa, vaan mahdollistaa erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Vantaalla esimerkiksi Kivistössä on aivan liian vähän parkkipaikkoja: tämä haittaa sekä asukkaita että yrityksiä. Ravintoloiden lähistöllä ei ole pysäköintitiloja, ja se vaikeuttaa yritystoimintaa.

JULKINEN LIIKENNE VS. YKSITYISAUTOILU

Hassua, että näitä kahta asiaa vertaillaan jatkuvasti toisiinsa. Vähän sama, kun joskus kysytään, että pitäisikö mieluummin panostaa lapsiin vai vanhuksiin. Kaikkia eri liikkumismuotoja tulee järkevästi tukea. Yksityisautoilu on monelle tärkeä liikkumistapa esimerkiksi töiden takia. Hyvä, mikäli liikkumisessaan voi hyödyntää julkista liikennettä, mutta fakta on, ettei julkinen liikenne voi ulottua kaikkialle. Itse kävelen, pyöräilen, kuljen junalla ja autoilen. Näen kaikki liikkumismuodot tärkeinä.

LUOKKAKOOT

Mielestäni luokka on liian iso tehokkaalle opetustyölle, mikäli luokan koko on esimerkiksi yli 25 oppilasta. Lisäksi tulisi huomioida myös oppilaiden taso, yksikin erityislapsi ryhmässä voi viedä opettajan huomion lähes kokonaan. Kuitenkin tässäkin asiassa valitettavasti tulevat vastaan talouden reunaehdot, eli joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan rahan ja resurssien kanssa.

HOMEKOULUT

En ole rakentamisen asiantuntija, mutta tällä hetkellä pidän tärkeänä tutkia puurakentamisen vaihtoehtoa elinkaarimallin mukaisesti. VantaanKokoomus haluaa, että yksityinen yritys rakentaisi Vantaalle puurakenteisen koulun, johon kaupunki tulisi vuokralle. Vaikka puurakentaminen on hieman kalliimpaa, niin pitkässä juoksussa se todennäköisesti säästäisi rahaa, kun kouluja ei tarvitsisi jatkuvasti korjata, ja säästettäisiin myös terveyspalveluiden kustannuksissa.

SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS

En kannata subjektiivista päivähoito-oikeutta, mikäli molemmat tai toinen vanhemmista ovat kotona, ellei kotitilanne ja lapsen etu muuta edellytä. Ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla, vaikka joskus valitettavasti päiväkoti on lapselle kotia parempi paikka. Nämä tilanteet tulee tunnistaa aiempaa paremmin ja tarjota perheelle muutakin apua, kuin ainoastaan päivähoito. Lastensuojelullisissa asioissa ennaltaehkäisyyn panostaminen tuo käytetyt eurot moninkertaisesti takaisin, jos pystytään ehkäisemään vakavampia mielenterveysongelmia, syrjäytymistä tai huostaanottoja.

En tekisi varhaiskasvatuksesta kaikille maksutonta, vaan kohdentaisin resurssit paremmin nimenomaan niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Maksuton varhaiskasvatus voisi kuitenkin parantaa työn ja perhe-elämän parempaa yhdistämistä, eli siinä mielessä se vaihtoehto kannattaa harkita tarkkaan.

MAAHANMUUTTO

Olen maahanmuuton suhteen hieman kriittinen. Mikäli maahanmuuttaja on henkisesti ja fyysisesti kykenevä elättämään itsensä ja perheensä, toivotan hänet tervetulleeksi. Suomessa ja Vantaalla on paljon maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet tänne jäädäkseen. Heidän kotoutumiseensa tulee panostaa, jotta he voivat olla toimiva osa yhteiskuntaamme. Esimerkiksi kielen oppiminen on todella tärkeää. En toivo tilannetta, jossa meillä on railo kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä, sillä se ei ole kenellekään hyväksi.

Miksei koulukiusaamista saada kuriin?

Keskiviikko 8.3.2017 klo 8.47 - Piia Kurki

Julkisuudessa puhutaan säännöllisin väliajoin koulukiusaamisesta. Asiantuntijat ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että koulukiusaaminen voi olla erittäin haitallista kasvavan lapsen kehitykselle. Miten voi olla mahdollista, ettei asiaan ole vieläkään löydetty ratkaisukeinoja?

Kiusaaminen jättää jälkensä lapseen ja nuoreen jopa loppuelämäksi. Pahimmillaan kiusaaminen on traumaattinen kokemus, joka voi johtaa muun muassa masennukseen, itsetuhoisuuteen ja ryhmässä toimimisen vaikeuksiin. Liian usein pitkäkestoinen psykoterapia on ainoa keino selviytyä kiusaamisen traumoista.

Lasten kasvattamisen kuuluisi olla ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Vanhemmuuteen kuuluu oikean ja väärän opettaminen lapselle. Lasten kanssa kuuluu kotona säännöllisesti keskustella siitä, että kiusaaminen on väärin. Tämä keskustelu on käytävä säännöllisesti, vaikka oma lapsi kieltäisikin olevansa kiusaaja. Lasten tekemiset tulevat usein vanhemmille yllätyksenä, oman lapsen syyllisyyttä kiusaamiseen on vaikea myöntää. Kannattaa muistaa, että kiusatulle kokemus on vielä pahempi, jos kiusaajien vanhemmat kieltävät kiusaamisen.

Lapset oppivat jostain vahingolliset asenteensa toisten ihmisten ”poikkeavuudesta”. Vanhemmat voivat myös tahtomattaan siirtää lapsilleen ajatusmalleja, esimerkiksi lihavuutta kohtaan, kun he arvostelevat itseään tai muita ei-toivotuista piirteistä. Lapselle on tehtävä selväksi, että ylipaino tai poikkeava piirre ei anna kenellekään oikeutta kiusaamiseen. Olen usein miettinyt, ovatko koulukiusaajat työpaikkakiusaajien jälkeläisiä? Tai mitä ne vanhemmat opettavat lapsilleen, jotka sosiaalisessa mediassa arvostelevat muita ulkonäön, mielipiteiden tai jonkun muun ominaisuuden takia?

Koululla on toki myös vastuunsa kiusaamisen suhteen. Sanotaan, että opettajien on vaikea havaita kiusaamista. Tämä on varmasti osittain totta, mutta uskon myös siihen, että osa opettajista ummistaa silmänsä asian edessä. Liikuntatunneilla samat lapset valitaan vuodesta toiseen joukkueeseen viimeisenä. Ihmettelen, jos se oikeasti jää opettajilta huomaamatta. Suuri ongelma on toki kiusaaminen sosiaalisessa mediassa tai puhelimitse, sillä sitä ei välttämättä kukaan huomaa.

Kiusattujen vanhempien tarvitsee olla todella aktiivisia ja taistella lapsensa etujen puolesta, jotta koulussa puututaan asiaan tarvittavalla vakavuudella. Koululaitoksella ei ole käytettävissä tarpeeksi keinoja tai resursseja tehokkaaseen kiusaamiseen puuttumiseen. Vaikka monessa koulussa toimitaan asianmukaisesti, parannettavaa on. Anteeksipyytäminen ja sopiminen rehtorin kansliassa ei riitä. Opettajat eivät välttämättä ymmärrä, että kiusatulle pienikin kommentti voi tuntua todella pahalta, kun kommentointi on jatkuvaa. Opettajien kannattaisikin aina puuttua pieniinkin kommentteihin, sillä ei kommenttien tarvitse kuulua kenenkään lapsuuteen tai koulunkäyntiin.

Kouluterveydenhoitajat varmasti pyrkivät puuttumaan kiusaamiseen, mikäli se tulee ilmi. Kaikki lapset eivät kuitenkaan myönnä tulevansa kiusatuksi. Syynä voi olla pelko siitä, että ”kantelu” johtaa vain pahempaan kiusaamiseen. Kiusattu voi myös kokea alemmuudentuntoa ja syyllisyyttä, ja kokea ansaitsevansa kiusaamisen. Kiusaaminen voi olla niin osa arkea, ettei kiusattu tunne koulunkäyntiä ilman sitä. Harmillista on, mikäli kiusattu kokee, ettei kukaan auta tai usko heitä.

Tärkeää on tarjota kiusatulle paikka, missä hänen on turvallista olla ja puhua, eikä kokemusta kiusaamisesta kyseenalaisteta tai väheksytä. Puhumisen seurauksena ei saa olla se, että kiusaaminen pahenee. Kiusatulle tulee tarjota tukea koko koululta, ei vain yhdeltä erityisopettajalta tai kuraattorilta. Asiasta tulee keskustella vanhempainilloissa ja koulutunneilla. Kiusatun turvana ja tukena tulee olla paljon aikuisia. Järkevintä olisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja yhdessä tekemiseen, eikä vain sammutella tulipaloja jälkikäteen.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin.

Kokoomuksen barbinukke tässä terve!

Maanantai 27.2.2017 klo 21.49 - Piia Kurki

Koska kuntavaalit alkavat pikkuhiljaa lähestyä, minä monen muun ehdokkaan tapaan olen ottanut Facebookissa käyttöön kohdennetun mainostamisen, eli jotkut julkaisuistani näkyvät tietyllä alueella asuville äänestysikäisille ihmisille.

Tänään muutaman tunnin saldona oli seuraavat kommentit:

• Alan olla kurkkua myöten täys näitä kokoomuksen barbinukkeja! PRKL!

• Herraisä mistä näitä sikiää!

• Taas yksi narsisti lisää sä hläämään.Ei kiitos!!

• Toivotaan niin kuin eräässä laulussa, että ”…on kurkiaurat lentäneet jo yli pääni pois…”

(Pahoittelut kirjoitusvirheistä, niistä kunnia kommenttien tekijöille.)

Kenties nämä ihmiset eivät arvostellessaan ja diagnooseja tehdessään tienneet, että olen koulutukseltani lähihoitaja, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Tehnyt hoitoalalla töitä yli kymmenen vuotta auttaen sairaita lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia. Lisäksi olen tehnyt pitkään vapaaehtoistyötä. Viimeiset vuodet olen ollut esimies- ja johtotehtävissä, mutta silti työskennellyt mm. mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten kanssa. Tänään kannoin tuntemattoman ikääntyneen rouvan ostokset kotiin, kun rouvalla alkoi jo askel vähän painaa.

Mutta toki on paljon järkevämpää muodostaa minusta mielipide vaikkapa sukupuoleni, hiustenvärini, ikäni, ulkonäköni tai puoluetaustani takia.

No Kokoomuksen barbinukke tässä terve! Olen nainen, minulla on vaaleat hiukset, siniset silmät ja kymmenen varvasta ja sormea. Kuulun Kokoomukseen ja olen Kokoomuksen kuntavaaliehdokas. Ja en sitä häpeile :) 

Että tervetuloa äänestämään, voitte äänestää vaikkapa minua!