Kirjoituksia

Soten uudistaminen vaatii paljon myös johtamiselta

Tiistai 27.3.2018 klo 10.29 - Piia Kurki

Kirjoitin Tampereen Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan johtamisen blogiin kirjoituksen sote-uudistuksen muutosjohtamisesta:

Suomessa on jo pitkään puhuttu tulevasta maakunta- ja sote-uudistuksesta. Monissa maakunnissa on jo pitkään tehty erilaista valmistautumista tulevaan uudistukseen. Rakenteita on muutettu ja suunnittelun tueksi on perustettu useita erilaisia asiantuntevia työryhmiä. Maakunnat ovat eri vaiheissa muutoksen eteenpäin viemisessä, mutta yhtä kaikki muutokseen valmistaudutaan parhaillaan ympäri Suomea.

Välillä kuitenkin keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että kaikki odottavat, että kun uudistus tehdään, kaikki on valmiina ja sitten asiat vain muuttuvat paremmiksi. Kyse on kuitenkin isosta muutoksesta ja muutoksen johtamisesta. Sote-uudistus itsessään muuttaa ”vain hallintorakennetta”, ei se kerro sitä, miten asiat oikeasti käytännön tasolla tulevaisuudessa tehdään. Uudistuksen onnistuminen on kiinni meistä jokaisesta: asiakkaista, työntekijöistä ja tottakai myös esimiehistä ja johtajista. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä uudistuksen jälkeen: järjestelmä tarvitsee muokkausta ja järjestelyä, kuten mikä tahansa muukin järjestelmä.

Yksi tärkeimmistä asioista muutoksen onnistumisessa ovat työntekijöiden asenteet. Sote-alalla – kuten muuallakin työelämässä – on paljon muutoksia ja joskus tuntuukin sote-alan työntekijöiden olevan eräänlaisessa ”muutosähkyssä”. Ei haluttaisi enää muutoksia, haluttaisiin vain keskittyä työntekoon ja asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Se on kunnioitettava tavoite, mutta työn luonne on muuttunut sellaiseksi, että lähes jokainen työntekijä tekee perustyönsä lisäksi muuta työtä, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää yksikön tai organisaation toimintaa. Tämä pitää ymmärtää ja sietää. Muutos vaatii onnistuakseen myös sopivan määrän vastarintaa, mutta oma muutosvastarintansa kannattaa pyrkiä tunnistamaan ja opetella pääsemään siitä yli.

Esimiesten rooli muutoksen tukemisessa on merkittävä. Esimiehen tulee pystyä keskustelemaan muutoksesta työntekijöiden kanssa. Yhdessä työyhteisön tulee pystyä pilkkomaan muutoksen tarve koskemaan oman ryhmän tai yksikön toimintaa ja löytää sitä kautta tarve muutokselle. Kun ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden, muutoksen eteenpäin vieminen tuntuu helpommalta. Esimiehen tulee pystyä valmentamaan työntekijöitä siten, että hän löytää jokaisesta heidän sisäisen motivaationsa ja halunsa kehittää ja tehdä asiat paremmin. Näitä taitoja tarvitaan myös sote-uudistuksen muutoksen johtamisessa.

Toivoisin, että sote-alalla esimiehiä valmennettaisiin paremmin muutosjohtamiseen. Se on yksi esimiehen tärkeimmistä taidoista alalla erityisesti tässä hetkessä. Muutokseen liittyy monenlaisia pelkoja ja kysymyksiä, jotka aiheuttavat epävarmuutta. Tätä epävarmuutta esimiehen täytyisi pystyä käsittelemään siten, että työyhteisö pysyisi toimintakykyisenä ja pystyisi katsomaan yhdessä linjassa eteenpäin – muutokselle avoimena ja vastaanottavaisena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, muutosjohtaminen

Tikkurilan hyvinvointikeskuksen tarveselvitys kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin

Sunnuntai 21.1.2018 klo 14.13 - Piia Kurki

Vantaan Sanomat kirjoittaa 20.1.2018:
Tikkurilan hyvinvointikeskus teilattiin hinnan ja sote-epäselvyyksien takia – Kokoomus oudoksuu muiden vastustusta

"Lautakunnan varapuheenjohtaja Piia Kurki (kok.) kertoo, että muiden vastustus yllätti kokoomuslaiset.

– Tässä ajateltiin kuntalaisten etua: Tikkurilan terveysaseman tilat ovat huonot, ja esitys olisi tuonut saman katon alle runsaasti eri toimintoja, esimerkiksi hajallaan olevan lastensuojelun.

– Se, mitä sote tuo mukanaan, ei vaikuta Vantaan palvelutarpeeseen: uusille tiloille on tarve väestönkasvun takia."

Toimittajan soittaessa ja pyytäessä kommentteja aidosti esitin ihmettelyni tilanteesta, sillä minulle todellakin tuli yllätyksenä, että muut puolueet vastustavat tätä tarveselvitystä. Sote-uudistus ei muuta vantaalaisten palvelutarvetta.

Korostan edelleenkin, että kyseessä on päätös tarveselvityksen tekemisestä, ei investoinnista tai rakentamisesta. Tarve on tärkeää selvittää, jotta saadaan Vantaan tahtotila tietoon hyvissä ajoin maakuntaa varten. Päätökset rakentamisesta tulisivat vasta paljon myöhemmässä vaiheessa, ja siinä vaiheessa päätöksen tekisi todennäköisesti maakunta, ei Vantaan kaupunki.

Osa on antanut kritiikkiä siitä, että tässä on kyse Kokoomuksen halusta keskittää palveluita. Höpö höpö. Esityksessä on selkeästi listattu ne yksiköt, jotka uuteen hyvinvointikeskukseen olisi tarkoitus sijoittaa. Tarkoitus on keskittää joitakin kyseisen alueen hajallaan ja useassa osoitteessa huonoissa tiloissa olevia palveluita, sekä joitakin koko vantaalaisia palvelevista toiminnoista (kuten esimerkiksi lastensuojelun toimintoja), jotka jo nyt sijaitsevat alueella.

Kyse ei siis ole siitä, että pyritään luopumaan kaikista palvelupisteistä, vaan pyritään tarjoamaan tarkoituksenmukaiset ja nykyaikaisiin vaatimuksiin soveltuvat tilat niille toiminnoille, jotka hyötyvät samassa tilassa sijaitsemisesta. Minusta on parempi saada palveluita saman katon alle, se on kaikkien etu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vantaa, kokoomus, tikkurila, hyvinvointikeskus, sote

Ensihoito kannattaa kilpailuttaa

Maanantai 13.2.2017 klo 21.00 - Piia Kurki

Helsingin Sanomissa oli 30.1.2017 Hyvinvointialan liiton edunvalvontajohtajan kirjoitus siitä, että ensihoito kannattaa kilpailuttaa. Olen vahvasti samaa mieltä. Suomessa on paljon ensihoitoalan yrityksiä, joiden toiminnan tulee jatkossakin olla mahdollista. Julkinen monopoli ei ole kenenkään etu, ja terve kilpailu tuo markkinoille pakostakin lisää laatua.

Huonolla kilpailutuksella saadaan toki pilattua hyvä ja toimivakin systeemi. Monet huonot kokemukset kilpailutuksista perustuvat siihen, että tarjouspyyntöihin ei ole osattu määritellä tarpeeksi tarkkaan oikeita/kaikkia asioita, ja sen tähden taso on ollut vaihtelevaa. Nykyään hankintaosaaminen on huomattavasti lisääntynyt, ja sen tähden laatu on parantunut kautta linjan. Ensihoidossakin useat ammattilaiset haluavat mieluummin töihin yksityiselle puolelle.

Kuten tässä kirjoituksessakin sanottiin, ensihoito on terveydenhoitoa, ei viranomaistoimintaa. Sitä sen tuleekin olla. Sekä kiireelliset että kiireettömät kuljetukset tulee säilyttää nimenomaan terveydenhuollon palveluna. Yksityisellä sektorilla ambulansseissa työskentelevät terveydenhuollon koulutuksen saaneet ammattilaiset, eivät pelastajat.

En näe syytä sille, miksi haluttaisiin sulkea pois yksityiset toimijat toimivalta markkinalta. On hyvä, että on erilaisia toimijoita ja varmistetaan kirittäminen ja laadukas palvelu. Näin myös kustannuksia voidaan hillitä, kun toimijoiden välisiä eroja laadussa ja kustannuksissa voidaan aidosti vertailla. Mikäli Suomessa olisi ensihoidon suhteen monopoli, se ei olisi mahdollista. Monituottajamalli lisäksi mahdollistaa palveluiden kehittämisen ja räätälöinnin esimerkiksi siten, että ensihoitoyksiköt voivat pienillä paikkakunnilla auttaa tukemalla vanhainkotien ja palveluasumisyksiköiden työtä.

Tarvitsemme sote-palveluihin uusia innovaatioita, emme rajoittavaa byrokratiaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ensihoito, sote-uudistus, kuntavaalit