Kirjoituksia

Soten uudistaminen vaatii paljon myös johtamiselta

Tiistai 27.3.2018 klo 10.29 - Piia Kurki

Kirjoitin Tampereen Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan johtamisen blogiin kirjoituksen sote-uudistuksen muutosjohtamisesta:

Suomessa on jo pitkään puhuttu tulevasta maakunta- ja sote-uudistuksesta. Monissa maakunnissa on jo pitkään tehty erilaista valmistautumista tulevaan uudistukseen. Rakenteita on muutettu ja suunnittelun tueksi on perustettu useita erilaisia asiantuntevia työryhmiä. Maakunnat ovat eri vaiheissa muutoksen eteenpäin viemisessä, mutta yhtä kaikki muutokseen valmistaudutaan parhaillaan ympäri Suomea.

Välillä kuitenkin keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että kaikki odottavat, että kun uudistus tehdään, kaikki on valmiina ja sitten asiat vain muuttuvat paremmiksi. Kyse on kuitenkin isosta muutoksesta ja muutoksen johtamisesta. Sote-uudistus itsessään muuttaa ”vain hallintorakennetta”, ei se kerro sitä, miten asiat oikeasti käytännön tasolla tulevaisuudessa tehdään. Uudistuksen onnistuminen on kiinni meistä jokaisesta: asiakkaista, työntekijöistä ja tottakai myös esimiehistä ja johtajista. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä uudistuksen jälkeen: järjestelmä tarvitsee muokkausta ja järjestelyä, kuten mikä tahansa muukin järjestelmä.

Yksi tärkeimmistä asioista muutoksen onnistumisessa ovat työntekijöiden asenteet. Sote-alalla – kuten muuallakin työelämässä – on paljon muutoksia ja joskus tuntuukin sote-alan työntekijöiden olevan eräänlaisessa ”muutosähkyssä”. Ei haluttaisi enää muutoksia, haluttaisiin vain keskittyä työntekoon ja asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Se on kunnioitettava tavoite, mutta työn luonne on muuttunut sellaiseksi, että lähes jokainen työntekijä tekee perustyönsä lisäksi muuta työtä, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää yksikön tai organisaation toimintaa. Tämä pitää ymmärtää ja sietää. Muutos vaatii onnistuakseen myös sopivan määrän vastarintaa, mutta oma muutosvastarintansa kannattaa pyrkiä tunnistamaan ja opetella pääsemään siitä yli.

Esimiesten rooli muutoksen tukemisessa on merkittävä. Esimiehen tulee pystyä keskustelemaan muutoksesta työntekijöiden kanssa. Yhdessä työyhteisön tulee pystyä pilkkomaan muutoksen tarve koskemaan oman ryhmän tai yksikön toimintaa ja löytää sitä kautta tarve muutokselle. Kun ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden, muutoksen eteenpäin vieminen tuntuu helpommalta. Esimiehen tulee pystyä valmentamaan työntekijöitä siten, että hän löytää jokaisesta heidän sisäisen motivaationsa ja halunsa kehittää ja tehdä asiat paremmin. Näitä taitoja tarvitaan myös sote-uudistuksen muutoksen johtamisessa.

Toivoisin, että sote-alalla esimiehiä valmennettaisiin paremmin muutosjohtamiseen. Se on yksi esimiehen tärkeimmistä taidoista alalla erityisesti tässä hetkessä. Muutokseen liittyy monenlaisia pelkoja ja kysymyksiä, jotka aiheuttavat epävarmuutta. Tätä epävarmuutta esimiehen täytyisi pystyä käsittelemään siten, että työyhteisö pysyisi toimintakykyisenä ja pystyisi katsomaan yhdessä linjassa eteenpäin – muutokselle avoimena ja vastaanottavaisena.