Kirjoituksia
En kannata Vantaan ratikkaaTiistai 17.12.2019 - Piia Malmberg Päädyin Vantaan valtuustossa siihen, etten kannata ratikan jatkosuunnittelun jatkamista. Valtuusto päätti kuitenkin toisin, ja ratikan suunnittelua jatketaan. Varsinainen rakentamispäätös tehdään vasta paljon myöhemmin. Pääperusteluni sille, miksi en kannata ratikkaa, on se, että en usko sen tuovan tarpeeksi hyviä veronmaksajia Vantaalle (on perusteltu, että verotulot nousisivat ratikan myötä), ja en usko sen vähentävän segregaatiota.
Puheenvuoroni valtuustossa:
"Ratikan tarvetta on perusteltu monin eri tavoin. Taloudelliselta kannalta tärkeitä perusteita ovat oletetut lisääntyvät maanmyyntitulot ja ratikan myötä syntyvät uudet työpaikat.
Yksi tärkeimmistä sosiaalisista perusteista ratikan osalta on segregaation ehkäisy, eli Itä-Vantaan ja Hakunilan seudun arvellaan tarvitsevan ratikkaa, jotta alueet voisivat saada paremman profiilin. Käytännössä tämä ratikkahankkeen verotulojen nousutavoite tarkoittaa sitä, että ratikan alueille pitäisi saada sosioekonomisesti parempituloista väkeä, jotta alueet olisivat profiililtaan parempia. Arvioin siis näin sanoessani asiaa kuntatalouden näkökulmasta, jotta ratikka voisi hyödyttää Vantaata taloudellisesti.
Pelkkä väestönkasvu ei ylipäätään mielestäni ole hyvä eikä järkevä tavoite kaupungille, joka kasvaa muutenkin koko ajan. Tavoitteena pitäisi olla nimenomaan verotulojen kasvu, joka kasvaa sillä, että tänne muuttaa nykyistä parempituloisia veronmaksajia.
Vantaalla on jo pyritty tiettyjen kaupunginosien kohdalla nostamaan alueen profiilia muun muassa kaavoittamalla parempia ja kalliimpia asuntoja. Kuitenkin usein on niin, että nämä hankkeet jäävät kokonaan toteuttamatta, koska rakentajat miettivät hankkeiden kannattavuutta, kuten kuuluukin. Paremmat tai isommat asunnot ovat kalliimpia, eivätkä ne mene kaupaksi tietyissä kaupunginosissa.
Se, että jollekin alueella rakennetaan ratikka, ja ajatellaan, että ratikan myötä kyseisen alueen profiili paranee ja sinne on mahdollista kalliimmalla rakentamisella houkutella parempaa asukasprofiilia - se ei mielestäni ole kovin todennäköistä. Katsokaa vaikka Itä-Helsinkiä, jonne menevät raiteet, mutta jossa kuitenkin kamppaillaan samojen haasteiden kanssa, kuin joissakin paikoissa esimerkiksi Itä-Vantaalla. Raiteet eivät näitä haasteita poista, mutta uskoakseni voivat jopa lisätä.
Segregaation kohdalla panostaisin tässä kaupungissa ennaltaehkäisyyn, jolla ehkäisisin lasten ja nuorten syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia. Ja Eerolalle tiedoksi, että olen kokoomuslaisena taatusti tässä salissa puhunut ennaltaehkäisevien palveluiden puolesta jo pitkään ennen ratikkakeskustelua. Uskon ennaltaehkäisyyn panostamisen tuovan Vantaalle tulevaisuuden kannalta veronmaksukyvyn ja segregaation ehkäisyn kannalta parempia lopputuloksia, kuin mitä kiskot ja rautiovaunut toisivat. Palveluita ja liikenneinvestointeja ei voi oikein vertailla keskenään, mutta tein sen nyt, koska ratikkaa halutaan perustella segregaatiota ehkäisevänä tekijänä. Uskon siihen olevan parempiakin keinoja.
Itse en ole hankesuunnitelman kanssa samaa mieltä myöskään autoriippumattoman elintavan edistämisestä: ihmisillä on oikeus autoiluun ja kaupungin tulee se mahdollistaa. Se ei ole tarpeeksi mahdollistamista, että sanotaan julkisen liikenteen vähentävän autoilua, joten siitä tulee automaattisesti helpompaa. Mikäli oikeasti haluttaisiin houkutella Vantaalle veronmaksajia, meidän tulisi mahdollistaa yksityisautoilu paremmin ja kaavoittaa superrakentamista hyville paikoille, kuten Tikkurilaan joenrantaan.
Vantaan ratikkaa on turha verrata esimerkiksi Kehärataan tai Tampereen ratikkahankkeeseen. Tampereen ratikka taas vertautuu enemmän nimenomaan Kehärataan, jos siihenkään. Tampereella kannatin ratikkaa, sillä se oli kaupungin ensimmäinen lähiliikenteen raideyhteys, joka kulkee selkeän kaupungin keskustan läpi nopeuttaen keskustayhteyksiä ja yhdistäen useat merkittävimmät kaupunginosat - samoin esimerkiksi yliopiston eri osat, yliopistollisen sairaalan ja ammattikorkeakoulut. Tampereen ratikka yhdistettiin useisiin kaupungin kannalta merkittäviin ja suuriin kaupunkikehityshankkeisiin. Silti Tampereen ratikka on rakennusvaiheessa näivettänyt keskustan ja ajanut useita yrityksiä konkurssiin. Tähän ei osattu varautua Tampereella, eikä tähän ole mielestäni varauduttu myöskään Vantaalla.
On puhuttu, että tämä on koko Vantaan ratikka. Vantaan Sanomien kyselyssä kaupunkilaiset ovat kahta mieltä ratikkaan investoimisesta, ratikkaa vastustavia EI-vastauksia on tällä hetkellä vähän enemmän. Mielestäni meidän valtuutettujen tulee ottaa myös tämä mielipide huomioon. Minun tuntemani ja satunnaiset haastattelemani kaupunkilaiset eivät ratikkaa kannata.
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesi Vantaan Elinkeinopäivillä 29. marraskuuta, että ratikan myötä on tarkoitus siirtää kaupungin rakentamisen painopistettä lännestä itään. Tämä on huolestuttava viesti. Vantaalla tulisi kaupunkisuunnittelua tehdä tasapuolisesti, mutta alueiden erityis- ja ominaispiirteet huomioiden - ei pitäisi pyrkiä tekemään kaikkialle samanlaista kaupunkia samoin tavoittein. Meillä pitää voida olla kaupunginosia, jotka houkuttelevat myös kovia kuntaveron maksajia, mutta ymmärtää se, että kaikista alueista ei voi tulla sellaisia, edes ratikan voimalla.
Ratikkahanke näyttää mielestäni tällä hetkeltä siltä, että Hakunilaan halutaan raiteet, ja on jollain keinoilla pyritty sinne ne piirtämään, mutta kaupungin sisäisen liikenteen kannalta strategisesti merkittävästä linjauksesta tässä ei mielestäni ole kyse. Se ei ole myöskään merkittävää lentokentän liikenteen takia.
Yhteenvetona: en usko siihen, että tämän hankkeen myötä Vantaalle muuttaa enemmän parempituloisia veronmaksajia, jotka siis hyödyntäisivät tarpeeksi kuntataloutta vaikuttaakseen positiivisesti hankkeen kannattavuuteen. En myöskään usko ratikan lisäävän uusien työpaikkojen määrää merkittävästi tai tuovan merkittävästi uusia tuloja, joita ei ilman nykyistä kasvua tai ratikkaa tulisi. Eli en voi ainakaan tässä vaiheessa kannattaa ratikkahanketta."
|