Vantaan Sanomat 13.9.2017: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/559439-kokoomus-ehdotti-lisarahaa-ehkaisevaan-neuvolatyohon-muut-ryhmat-torppasivat

"Kurjen mukaan nykyisin ongelmana on, että kaikki perusterveydenhoidon ammattilaisten voimavarat uppoavat perustyöhön ja vanhempainvalmennuksen kaltainen ongelmien ennaltaehkäisy jää paitsioon.

– Kalliiden korjaavien lastensuojelullisten toimenpiteiden sijaan painotusta lasten ja nuorten palveluissa tulisi saada käännettyä ennaltaehkäisevään suuntaan, Kurki linjaa.

– Vanhempainvalmennus tutkitusti parantaa lasten ja vanhempien välistä tärkeää varhaista vuorovaikutusta ja siten tukee vanhempia kasvatustyössä. Olisi tärkeää, että vanhemmat osaisivat käyttää aiempaa paremmin lasten voimavaroja ja vahvuuksia tukevia kasvatuskeinoja, sillä se ehkäisee lasten ongelmia."

--

Lastensuojelun tilanne puhuttaa jatkuvasti sekä Vantaalla että muualla Suomessa. Lastensuojelullisten toimenpiteiden tullessa mukaan kuvioon ollaan jo auttamatta myöhässä, vaikka toki lastensuojelu on paljon muutakin, kuin huostaanottoja. Vaikuttavampaa olisi suunnata panostuksia sinne, missä niillä voitaisiin eniten vaikuttaa koko ikäluokan kasvuun ja kehitykseen: neuvolatoimintaan.

Suomessa on hyvä ja toimiva neuvolajärjestelmä, mutta totuus on, että neuvolan sisäisestä kehitystyöstä huolimatta ei pystytä tukemaan vanhempia tarpeeksi kasvatustyössä. Terveydenhoitajien työaika menee perustyöhön, mittauksiin ja asioiden läpikäymiseen. Puheeksi ottaminen voi olla kiireen keskellä vaikeaa, vaikka terveydenhoitajille olisikin tarjottu siihen koulutusta. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole syyttää terveydenhoitajia työnsä huonosti hoitamisesta – päinvastoin. Tarkoituksenani on tarjota apukeinoja siihen, että työn voi hoitaa vielä aiempaa vaikuttavammin.

Tarvitsemme ehdottomasti lisää tutkittuja työkaluja, malleja ja mahdollisuuksia vanhempainvalmennukseen, jonka avulla neuvola voisi tukea vanhempia aiempaa enemmän voimavaralähtöisessä kasvatuksessa. Uskon, että tähän ennaltaehkäisyyn panostaminen toisi huomattavia säästöjä vuosien kuluessa.

Asialla on toki kääntöpuolensa, eli tiukka taloudellinen tilanne. Palveluiden tarve ja kustannukset kasvavat jatkuvasti väestön ikärakenteen muutosten takia. Sen tähden taloudessa joudutaan tekemään tiukkoja linjauksia, ja usein pystytään turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Valitettavasti sitten käy niin, että joudumme maksamaan seurauksista myöhemmin, koska joudumme säästämään ennaltaehkäisyssä. Olen kuitenkin tarkan talouden kannattaja.

Haluaisin, että siirrymme jatkossa aiempaa enemmän käyttöperusteiseen rahoitukseen. Sille rahalle olisi tarvetta muualla. Koska olemme sitoutuneet tarkkaan talouskehykseen, haluaisinkin nostaa maltillisesti asiakasmaksuja, jotta voisimme rahoittaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Mikäli esimerkiksi terveysasemamaksuja nostettaisiin yhdellä eurolla, sillä saisi palkattua noin neljä uutta työntekijää mihin tahansa ennaltaehkäisevään palveluun. Euron maksun korotus tarkoittaisi yhdelle asukkaalle korkeintaan kolmea euroa vuodessa, koska kolmen käynnin jälkeiset käynnit ovat maksuttomia. Jokainen terveysasemapalveluita käyttävä ei ole sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että euron käyntimaksun nostaminen toisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Kuitenkin tällä rahoituksella voisimme saada palveluita, jotka säästäisivät rahaa tulevaisuudessa, jotta voisimme tarjota jatkossakin kuntalaisille hyviä palveluita.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei halunnut tehdä tällaista muutosta talousarvioon. Olen harmissani siitä, että ideologisista syistä ei haluta tehdä ratkaisuja, jotka olisivat järkeviä ja tarpeellisia.